Huom!

Klikkaa mainoksia ja tutustu tuotteisiin

Kävijälaskuri 23.11.2008 alkaen.

Käyntejä kotisivuilla: 143705 kpl

Kääntäjä /Translate

Share |

                                                 Palaa linkeistä takaisin näille sivuille 

 

Poliittista toimintaa rajoilla Petsamossa

 

Ennen vuotta 1920 PETSAMOLAISET MIEHET PUOLUSTIVAT VENÄJÄÄ SAKSALTA

   Petsamosta kutsuttiin miehiä Venäjän armeijaan

  Petsamosta kutsuttiin miehiä Venäjän armeijaan jonkin verran  ja he kävivät kaukana  I-maailmansodan rintamilla hannes_sieppi_venjn_armeijassa__3.jpgtaisteluissa useitakin vuosia. Kaikki eivät palanneet enää kotiin, eikä heistä aina saatu tietoakaan ovatko elossa vaiko kaatuneet ja  kadonneet.

Muutamia palasi yllättäen kotiin, eikä se aina ollutkaan kovin helposti uskottava jos toivottavakaan vuosien hukassa olon jälkeen. Joskus pellon oli kylvänyt joku muu, kuten partisaani laulussakin sanotaan.

 Yksi syy Petsamolaisten ja varsinkin miehien syntymäaikojen virheistä näyttäisi liittyvän näihin armeijankutsuntoihin. He jotka halusivat välttää joutumista, valehtelivat jos voivat itsensä nuoremmiksi ja he jotka halusivat mennä iästään huolimatta, lisäsivät vuoden pari päästäkseen.

Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen ja siihen liittyvän kansalaissodan aikoihin siirtyi myöskin miehiä rajan tuolle puolen sotilaallisiin ja muihin tehtäviin.

 Venäjällä 1905 – 1920 oli hyvin levotonta aikaa ja se heijastui tietysti myöskin Suomeen.

 Vallankumouksen pitkään loppuun vientiin osallistuivat myöskin länsivallat, jotka avustivat kaikin mahdollisin tavoin Venäjän valkoista armeijaa.  Valkoiset  ja Länsivaltojen joukot olivat Arkangelissa ja tekivät sieltä iskuja Neuvostoarmeijan maa- ja merivoimia vastaan.   Katso  tästä linkistä

 Suomessa ja niin myöskin Petsamossa oli sosialismiin ja kommunismiin hurahtanutta väkeä ja he toimivat molemmin puolin rajaa. Osa meni Murmanskiin punaisten armeijaan ja toimivat sieltä myöskin Suomen puolen punaisten innostajina ja tukijoina.  ks.PDF / Suomalaiset I-maailmansodassa

 Moni Petsamon punainen siirtyi itärajan taakse jo vallankumouksen alkaessa ja suuri osa ennen 1920 ratkaisevia taisteluja. Todellisuudessa Neuvostomaassa väännettiin keskinäistä kisaa aina 1924 asti, josta linjauksesta olemme täällä Suomessakin saaneet maistaa katkerasti.        

   http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolansuomalaiset

 Suomalaiset jotka menivät ennen v.1920  Neuvostomaahan, joutuivat Suomessa etsittyjen ja ei toivottujen listalle. Petsamossa ei kaikki asujat olleet kuitenkaan kirjoilla niin tarkoin että olisi voitu kaivata poissa olevana. Moni joutui kyllä sitten ilmiantojen uhriksi ja päätyi etsittäviin. Etsinnöissä harrastettiin aivan samaa täälläkin parjattua Stalinin ja Hitlerin menetelmää, jossa koko suku oli tarkkailussa ja koston alla. Tämän voi todeta avoimista etsivän poliisin asiakirjoista tuolta ajalta.

 Neuvostomaa suurena unelmana houkutti

 Neuvostomaa suurena unelmana houkutti jatkuvasti suomalaisia kaikkialta maailmalta kuten Amerikastakin, johon oli lähdetty kultaa vuolemaan ja petytty.

 Suomesta siirtyi yksittäisiä ihmisiä, perheitä, sukuja rajan yli ilmoittelematta siitä kenellekään. Useimpien oli parempi ollakin  hiljaa hankkeestaan ettei käry käy ilmiantajien taholta. Myöskin Ruotsista oli myöskin muuttajia jokunen sinne unelmien maahan työn ja huolettoman tulevaisuuden perässä.

 Norjassa pohjoinen osa olikin vahvaa kommunistien aluetta ja suomessakin siitä oltiin hyvin huolestuneita. Petsamon rajavartioiden määrä oli suhteessa suurempi kuin koko maassa missään alueella. Petsamossa oli parhaillaan yli kolmesataakin rajavartijaa kirjattuna palvelukseen. Määrä oli todella suuri siihen väkimäärän nähden joka aluetta asutti. Laskettu asukasmäärä liikkui noina vuosina 1400- 1700 henkilön luvuissa. Rajavartijoilla oli myöskin muita tehtäviä kuin rajan valvonta ja tämä teki rajat haavoittuviksi. Tämä muuttoliike sai monet suvutkin jakautumaan kahtia, sillä kommunismi ei ollut laajassa suosiossa ja keskittyi yksittäisiin sukuihin ja alueisiin.

 Norjan puolelta johdettiin vahvaa kommunistitoimintaa myöskin Petsamossa. Itärajan takaa oli kova liikettä sinne muuttaneiden Petsamolaisten taholta. Rajan ylitykset onnistuivat varsin helposti kun itänaapurissa oli heikko miehitys ja ”omaapa väkeä” olivat liikkujat.

 Neuvostomaan koltat saivat kulkea poroja hakemassa rajan yli ja edelleen Norjassa ostoksilla. Tähän liikenteeseen oli helppo sekaantua molempiin suuntiin liikuttaessa.      

 

 Suomalaiset kouluttautuivat uudessa kotimaassaan 

( ks sivun lopussa liite)

 Suomalaiset kouluttautuivat uudessa kotimaassaan sotilasoppien lisäksi kommunismiaatteen opettajiksi kolhooseissa ja myöskin opin jakoon Suomessa. Murmanskin alueella oli monia suuria kolhoosi hankkeita. Maatalous-, metsätalous- ja kalastuskolhooseja oli perustettu useita. Näissä toimi koulutetut Suomalaisetkin alemmissa johto- ja koulutustehtävissä, johtuen varmasti asenteesta työntekoon.

 Useat kävivät Moskovan yliopistossakin lukemassa erilaisia pätevöitymisiä kommunistiseen liikkeeseen toimitsijaksi tms. Muun muassa Karjalan alueen kommunistisen puolueen pääsihteerinä ja ylempänä toimijana on ollut moni suomalainen.

 Ei auttanut toiminta kommunistisessa puolueessa

Sieppi Anton toimi Petsamossa kommunistisen osaston puheenjohtajana ja loikkasi itärajan taa ja meni Murmanskin alueen kalastuskolhoosiin. Siellä hän toimi opettajanakin ja kalastusosaston johdossa. Hänen vanhempi veljensä Oskari Sieppi oli mennyt itään jo vuosia aiemmin. Hänkin oli Murmanskin alueella ja johti viimein Karjalan alueen kommunistien toimintaa pääsihteerinä.

 Hänellä oli useita jaksoja  Moskovan yliopistossa eri opintoalueiden opissa. Hän toimi myöskin opettajana Karjalassa. Suomessa Oskari oli etsittyjen ja ei toivottujen listalla, mm osallisuudesta 1918 aikana punaisten toimintaan Suomessa. Hänestä on tietoja osallisuudesta Oulussa olleeseen punaisten kokoukseen .

 Oskarin ja Anttonin sisaren mies Norjan Kirkkoniemessä oli vahva kommunistitoimija ja hänen poikansa myöskin osallistui tähän puuhaan.

 Sieppi Anttoni ja Oskari katosivat v.1924 jälkeen eikä heistä sen jälkeen juuri kuultu. He eivät ilmeisesti päässeet eikä saaneet pitää yhteyttä sukulaisiinsa Petsamossa.

 Vuonna 1938 heidän unelma maansa luki heidät isänmaan vihollisiksi ja pidätti sillä syyllä ja tuomitsi kuolemaan. Anton pidätettiin  9.12.1937 ja tuomittiin 17.11938 ja ammuttiin 27.1.1938. Oskarille kävi samoin lähes samaan aikaan.

 Stalinin NKVD tapatti valtavan määrän näitä uuden maan rakentajiksi tulleita ulkomaalaisia ja Karjalan suomalaisia miehiä.

 Nyt Venäjältä esiin saadut asiakirjat osoittavat heidän kohtalonsa sosialismin rakentajina.

Heidän hautansa on virallisesti Krasnyi Bor Petroskoin lähellä .( tämän sivun lopussa on tietoa tästä hautuumaasta)

Pidätykseen ja tuomitsemiseen oikeuttava Neuvostoliiton laki on sellainen sisällöltään, että siihen voi vedota kaikkien tapettavien syyllistyneen.                         (tämän  sivun lopussa on ko. lakitekstit)

 

  Edvart Hulkko 

 (Alla oleva teksti on Sergei Arhipovin ja kumppaneiden kirjoittamaa)  http://fi.arhipov.info/press.shtml sergei.jpg

Sergei kertoo sukunsa tarinaa kaukaa Petsamon ja Lutton kylän ajoista alkaen, jotta toinen tietäisi, miksi hän tuli Suomeen Helmi-äitinsä ja sisarensa perheen kanssa kaukaa pohjoisvenäläisestä teollisuuskaupungista: Petsamossa olivat suuri Hulkkojen ja Seurujärvijen suvut, isoisä Edvard Hulkon ja isoäiti Maria Seurujärven kookas tila poroineen ja lehmineen aivan kahden valtion rajalla. Vuoroin Suomea, vuoroin Neuvostoliittoa. Sitten tulivat naapurit itärajan takaa lopullisesti, ja 20-luvulla asukkaiden oli tehtävä valinta. Jäätävä tai lähdettävä. -Isovanhemmilleni oli tärkeintä koti ja elinkeino. He jäivät. Tulivat petetyiksi. Koti oli kuitenkin jätettävä ja muutettava Murmanskin alueelle. Neuvostoliitto käski.

Sergein isoisä oli vangittuna useamman kerran. Hänet teloitettiin 1937 samoin kuin monta hänen veljeään. Isoäiti Mariasta tuli suvussa tärkeä nainen. Sergei on syntynyt Karjalan Salmissa, vaikka mies muuten onkin murmanskilainen. Lähes puolen miljoonan asukkaan kaupungissa hän eli nuoruutensa ja ison osan aikuisvuosiaan.

Kaksikieliset Arhipovit asuivat yhteisasuntolassa monien muiden perheiden kanssa. Äiti työskenteli lastentarhassa musiikinopettajana ja antoi Sergeille ja hänen sisarelleen hyvän lapsuuden yksinhuoltajana.

-Meillä on paljon sukulaisia Lapissa ja maailmalla. Isoäitini oli Salmijärveltä ja omaasukua Seurujärvi. Hulkot kokoontuvat säännöllisesti Nurmeksessa, josta Edvard oli lähtöisin. On sanottu, että Antti Hulkko alias Hanoi Rocksin Andy McCoykin on samaa sukua. En vielä ole kylläkään tavannut häntä,

Sergei paljastaa. 90-luvulla Murmanskissa olot heikkenivät huomattavasti entisiin aikoihin verrattuna. Kuten Sergei sanoo, kaupoissa ei ollut mitään, eikä perheillä ollut toimeentuloakaan kuin nimeksi. Tuo tilanne kypsytti muuttopäätökseen. Sergein isoäitihän oli suomalainen ja se mahdollisti paluumuuton. Sergei oli eronnut vaimostaan jo aikaisemmin, ja poika oli jo parikymppinen, joten perhe ei pidätellyt häntä. Hänestä ei tuntunut pahalta jättää 15-vuotista toimittajanuraansakaan. Asuntonsa hän myi. –

Vaikka olen koulutukseltani venäjän kielen ja kirjallisuuden opettaja, en ole tehnyt sitä työtä kuin vuoden verran. Olen journalisti ja myös kuvataiteilija. Sanojensa tueksi hänellä on esitellä julkaisuja, joiden kirjoittaja- ja kuvittajakuntaan hän on kuulunut. Sanomalehtien jälkeen hän työskenteli radiotoimittajana ja kirjakustantamossa ennen Suomen muuttoaan. Hänellä on myös nippu valokuva- ja lehtileikekansioita, jotka kertovat tarinaa hänen urastaan.


"Antti Hulkon - "Andy McCoyn" sukujuuret   (http://fi.wikipedia.org/wiki/Andy_McCoy) andy0204sl_410_vi.jpg

Hulkon suku on sukujuuriltaan täysin suomalainen. Antti Hulkon piirteet, jotka myös Risto Hulkko omaa, eli ruskeat silmät, voimakas nenä ja suu, ovat peräisin isoisän äidiltä Hilja Hulkolta, joka kuului vauraaseen rovaniemeläiseen sukuun. Pöykön suvun esi-isä oli Uppsalan yliopistossa opiskellut suomalainen pappi, joka lähti Mynämäeltä 1600-luvulla kappalaiseksi Kemin seurakuntaan. Risto Hulkon isän isoisä eli Antti Hulkon isoisän isoisä oli Pekka Hulkko, joka rakensi tilan Rovaniemen Pöyliövaaraan. Pekka Hulkon poika, Risto Hulkon isoisä oli puutavarayhtiössä toiminut Arvid Hulkko, joka muutti Kemiyhtiön konttoripäälliköksi Kemijärvelle. Täällä hän tapasi rovaniemeläisen Hilja Pöykön, joka toimi tuolloin kauppiassetänsä kaupassa myyjättärenä. Risto ja Hilja Hulkko saivat yhden tytön ja kaksitoista poikaa, joista yksi oli Antti Hulkon isoisä, Oiva Hulkko, joka 1930-luvulla muutti Pelkosenniemelle.

Antti Hulkon äiti kuului isänsä puolelta pelkosenniemeläiseen, Pyhätunturin alueella asuneeseen Alatalon sukuun. Antti Hulkon äidin äiti taas oli tyttönimeltään Rytilahti, jonka suku on kotoisin Kemijärveltä. Antti Hulkon vanhemmat erosivat pian Risto Hulkon eläkkeelle pääsyn jälkeen. Risto Hulkko (s. 1938) muutti takaisin Pelkosenniemelle metsäläiskämppään hoitamaan äitiään"  ( ks. risto hulkon veljen kotisivut )

*******

Hulkot ovat näköjään aina olleet "väärällä puolen", alla olevat kolme Hulkkoa olivat muilutuksessa, en tiedä heidän kohtaloaan

Kommunistinen Valpo keräsi teloitettavien ja Siperiaan karkotettavien suomalaisten nimet 1945-48. Vain osa listoista on jäljellä, valtaosan kommunistit hävittivät. Jäljellä oleva lista on 172 sivuinen ja sisältää noin 1700 nimeä. Käytännössä karkoitettavia olisi ollut monikymmenkertainen määrä. Eräistä kansoista ja ryhmistä Neuvostoliitto karkoitti 10-50 % Siperiaan, mukana lukuisia miehiä, naisia ja lapsia, kokonaisia perheitä. Tunnetuimpia Siperiaan lapsena karkoitettuja lienee Viron presidentti Lennart Meri. Huomattava osa karkotetuista kuoli ja osa listalle joutuneista olisi teloitettu jo Suomessa. Myös Itä-Euroopassa teloitettiin melkoinen määrä ihmisiä kommunistien pyrkiessä valtaan.

SEURAn pääkirjoituksesta 28.2.1992: "Tällä Siperian listalla on suomalaisen sivistyneistön isänmaanystävien parhaimmisto upseeristoa ja sosialidemokraattisia poliitikkoja lukuunottamatta. Heistä kerättiin varmasti omat listansa."

Lue linkistä 1948 tapahtumia

Siperiaan karkotettavien lista: 

Hulkko Eino Eero Kalervo, 1917, metsänhoitaja, Kemijärvi
Hulkko Kullervo Kuudes Veikko, 1914, pappi, Kemijärvi
Hulkko Otto Ilmari, 1908, kirkkoherra, Kemijärvi

*************

1.

 Pekka Hulkko synt. Nurmes 10.10.1864.   vaimonsa Katri (o.s. Pekkanen) synt. Nurmes 14.02.1865.

   Nurmeksen seurakunnasta aviossaan.   Muuttaneet Sallaan 25.06.1895.

(Virkatodistus sukututkimusta varten Sallan kirkkoherran virasto 4.08.1995)

Lapset:

Edvard Hulkko                  synt. Nurmes 11.11.1890 

Arvid Hulkko                     synt. Kuolajärvi 10.10.1899

Johan Aukusti Hulkko      synt. Kuolajärvi 27.04.1901 ja kuollut 30.09.1901

Väinö Hulkko                    synt. Kuolajärvi 18.10.1903

Viljo Ensio Hulkko            synt. Kuolajärvi 01.03.1905

Aimo Hulkko                     synt. Kuolajärvi 01.04.1906

Hannes Hulkko                 synt. Kuolajärvi 17.08.1907

Edvard Hulkko synt. Nurmes 11.11.1890, minun isäni.

4.4.1933 oli vangittu Lutossa ja tuomittu 3 vuodeksi työleirille.

Ennen sitä oli Lotta kolhoosin kalastajana.

Syyte epäoikeudenmukaisesti oli katsottu tammikuussa 1989 ja tunnettu syyttömäksi. Sen jälkeen Edvard Hulkko ja veljeet olivat rakentaneet taloja Kiltinä-joen rannalla. Muutoksen syytä Lutolta Kiltinään ei ole tiedössä. Olin itse 3-vuotiana. Äitini myöhemmin oli muistellut, että metsään oli jääneet 30 poroa. Oliko paljon karjaa, sitä ei ole tiedossa.

 6.3.1938 isäni Edvard Hulkko oli vangittu toisen kerran. Ennen sitä isäni oli rakennustyöläisenä Kildinstroj järjestössä.10.10.1938 isäni oli tuomittu teloitettavaksi. Ammuttu kuoliaksi 21.11.1938 (hautauspaikka oli Levashovo hautausmaalla, Leningrad, Neuvostoliiton KGB:n todistuksen mukaan).

Tuomittu epäoikeudenmukaisesti teloitettavaksi oli tunnettu v.20.06.1957.

2.

Edvardin vaimo, minun äitini Maria Elvina Hulkko (o.s. Seurujärvi) synt. Salmijärvi, Petsamo 10.03.1900. 4.hugo_ja_maria-1978.jpgKuollut 30.06.1985 Apatiti, Venäjä.  

Maria Hulkon vanhemmat:

isä Juho Seurujärvi synt. Kittilä 1857, 

äiti Kaisa Henriika Seurujärvi (o.s. Lampela) synt. Sodankylä 1866.

    Edvard ja Maria Hulkon lapset:

 Kaaleppi Hulkko               synt.1913 (Edvardin entisen vaimon poika), kadonnut evakomatkalla Karjalassa;

 Senja Hulkko                     synt. Lutto 28.03.1922, kuollut Ladva, Karjala 4.10.1957;

 Hugo Hulkko                     synt. Lutto 11.09.1924, nykyisesti asuu Murmanskissa;  Arkkitehti,                                                                                                        Maria ja Hugo Hulkko

 Roosa Hulkko                   synt. Lutto 1931, kuollut evakopaikalla Jandomozero, Karjala;

 Helmi Hulkko                    synt. Lutto 01.02.1933, muutti Apatitista Turkuun v.1998, nykyisesti asuu Turussa.

 Kaalepin kohtalosta ei ole tietoja.

 Senja Hulkon ja Vasilij Natarjevin lapset:

 Vladimir synt.Jandomozero, Karjala 1948, kuollut naimatonna ja lapsetonna v.1990 (?),

 Valentina synt. Ladva, Karjala 1955; lapset: tytärensä Marina ja poikansa Ilja; perhe asuu Petroskoissa.

 Hugo Hulkon ja Lidia Proninan (s.1935) lapset asuvat Suomessa: tytärensä Tatjana, poikansa Valerij.

 Helmi Hulkon lapset:

 poika Sergei Arhipov synt. Salmi, Karjala 24.12.1956; muuti Murmanskista Turkuun v.1998, muuti Turusta Helsinkiin v.2007; kuvataiteilija; eronnut, Sergein poikansa Aleksej Arhipov (synt. 9.3.1982) asuu perheensa kanssa Murmanskissa;

 tytär Irina Hulko synt. Apatiiti 12.08.1967; muuti Murmanskista Turkuun v.1998; musiikiopettaja ja päiväkodin 9.irina_hulko-turku-2006.jpgapulainen; eronnut, Irinan poikansa Stanislav Hulko (synt. 4.12.1985) asuu Turussa.

 3.

 Edvard Hulkon veljekset:

 1. Arvid Hulkko kuollut v.1980 (?) asuinpaikassa Zashejek Murmanskin alueella.

     Ensikerran oli naimisissa Lutolla, vaimonsa Vietsa, lapset Etla, Alina, Aukusti.

     Perhe oli siirretty Lutolta asutukseen Kildinstroj kylään v.1933.

     31.12.1937 Arvid Hulkko oli vangittu ja tuomittu 10 vuodeksi työleirille. Syyte epäoikeudenmukaisesti oli

      katsottu 16.06.1959. Arvidin vaimosta ja lapsista ei ole tietoja.

     Toisen kerran Arvid Hulkko oli naimisissa sen jälkeen, kun tuli leiristä asutukseen Zashejek kylään, missä

     Arvid rakentanut omakotitalo. Vaimonsa Evdokia; Arvidin ja Evdokian lapset: tytärensä Tatjana asuu

     perheensä kanssa Apatiitissa  ja poikansa Viktor asuu perheensä kanssa Poljarnie Zori (entinen Zashejek)

     Murmanskin alueella.

 2. Väinö Hulkko v.1903 alkaen asui syntymäpaikalla Kuolajärvellä (Tiilitehdäs) perheensa kanssa:  vaimo

      Kaisa ja tytär Signe Hulkko. 

      24.06.1938 Väinö oli vangittu ja tuomittu teloitettavaksi. 21.11.1938 ammuttu kuoliaksi Leningradissa.

      Oli tunnettu epäoikeudenmukaisesti tuomittuna teloitettavaksi 9.2.1957.

 3. Viljo Hulkko vangitsemisen ennen asui osoitteessa: Murmansk, Poljarnie Zori katu 37, as.1 perheensa kanssa:

      vaimo Valentina, poikansa Ludvik Hulkko.

      27.5.1938 Viljo oli vangittu ja tuomittu 5 vuodeksi työleirille, siellä oli kuollut. Syyte on katsottu

      epäoikeudeksi  24.3.1965.

      Joskus oli epävarmaa viestiä, että Ludvik Hulkko asui Leningradissa. Nykyisesti ei ole tietoja hänestä.

 4. Hannes Hulkko asui Lutossa, oli rakentajatyöläinen. Vaimo Eveliina, tytärensä Lilia Hulkko.

     16.12.1937 oli vangittu ja tuomittu 10 vuodeksi työleirille. Kuollut leirillä. Syyte on katsottu

      epäoikeudenmukaisesti 15.06.1959.

 Helmi Hulkko. Lapsuuden muistelmat8.helmi-turku-20062.jpg

 Lutto-Kiltinä

 Kun isäni Edvard Hulkko oli vangittu Lutossa 04.04.1933, minä olin täyttänyt syntymäpäivästä 2 kuukautta. Siksi minä en muista mitään asioista.

Myöhemmin muistan sitä, että Lutossa oli joku vesistö, jonne minä liukahdin rannalta, jotkut hädässä juoksivat minun pelastamaan vedestä. Muistan, että joskus olimme kiipeäneet vintille syömään kuivaa kalaa. Oli kylmä maitohuone, siellä oli maitoa, piimää. Oli voikirnu. Oliko karjaa, sitä ei ole tiedossa, muistan vain että oli iso musta sonni ja muistan sonnin suuret sarvet.

Muistan, että Katri mummolla oli tummavihreä mekko. Lutolla mummoni Katri asui lähellä Arvid sedän talossa hänen ja hänen perheensa kanssa.

Vielä muistan matkaa Lutolta Kiltinään, missä isäni oli rakentanut talon. Olinko minä jo kolmenvuotias siitä, kun isäni oli saanut vapauden 3 vuoden vangittumisen jälkeen? Näin isäni ensi kertaa, siksi en tuntenut. Muistan, että Lutolta Kiltinään siirrettiin pororeellä. Reki oli peitetty lampaan rouolla. Roukopeite oli päällä. Pororeellä olimme tulleet Kuolan saakka. Kuolasta Kiltinään voi olla että menimme junalla.

Kiltinässäkin naapuritalossa asuivat Arvid sedän perhe ja Katri mummoni. Kahden talon välillä oli navetta, siellä oli lehmä ja tuo musta sonni ja lamppaita. Vielä talojen välillä oli sauna. Joen rannalla oli kiviuuni ja siihen laitettu iso pada. Padassa lämmitettiin vettä pyykkien pesua varten. Talon kartanolla oli perunamaa. Talossa oli pirtti. Oli myös heinälato. Vielä oli ompelukone ja kehrä. Sillä avulla oli omatekoisija vaatteita, tikkurija, sukkia, lapaisia, myös kauniita shaalia (hartiahuivi). Isäni oli töissä. Äitini oli kotitöissä. Isosisareni Senja ja isovelini Hugo kävivät koulussa. Sisareni Roosa oli kovasti sairas. Niin se meni pikkuhiljaa. Kävimme joskus sukulaisissa vieraana.

Mutta perheeseemme tuli ”musta” vuosi 1938. Muistan tuo päivä hyvin. Isäni oli mennyt töihin, Senja ja Hugo olivat koulussa, kotona oli sairastunut Roosa, minä ja äitini. Auto ”musta korppi” tuli kartanolle ja miliisit tulivat meidän kotiin. He rupesivat kaivaamaan jotakin etsiessään, mutta ei ollut löytynyt. Isäni ei tullut kotiin töistä tuo päivänä.

Perheessä ei ollut yhtään palkkaa. Jouduimme pärjämään omalla taloudella. Vaikeuksia oli paljon, koska äiti ei puhunut venäjää, Senja oli 16-vuotias, Hugo 13-vuotias, Roosa 7-vuotias, minä olin 5-vuotias. Ilman kertomatta on selvä, minkälaiseen tilanteeseen oli joutunut perhe.

Matka Karjalaan

Kesäkuussa 1940  koko perhe (isä oli vangittu jo),  myös sukulaiskin perheetkin olivat painostettu erikoismuuttoon Karjalaan, Jandomozero-paikalle. Monien vuotien jälkeen tulee selvitys, että syynä oli suomalaisuus, meidän kansallisuus ja evakomuutto oli tehty poliittisen merkinnän kohtaisesti.

Kuitenkin minun mielestä perheen tilanne Karjalassa ei ollut muuttanut pahemmalle päin. Asuinpaikka oli valmistettu vastaanottoon, huone, jonka tila oli minun silmänäöstä suurempi sitä, mikä oli Kiltinässä. Kolhoosissa oli maanviljeilytyötä ja karjanhoitoa. Kolhoosista oli annettu perheelle vasikka ja pelto. Mutta pelto oli myöhässä, koska saapuimme paikalle noin heinäkuussa.

Venäläiset Jandomozero-asukkaat olivat hyvät vastaanottajat. Meille tarjottiin avustusta ensipäivinä ilmaiseksi annettiin leipää, kalaa, perunaa ja erilaisija vihanneksija, myös maitoa ja piimää. Sen puolesta oli hyvä, mutta oli ikävyyttä omasta entisestä. Erittäin ikävää oli äidille.

Juuri ruvettiin tottumaan uuteen elämänkeinolle, kun tuli uusi hätä: v.1941 sodan alku.

Sodan 1941 aattona

Kesä 1941. Lehmä ensikertaa poiki. Vihanneksia oli kasvamassa: lanttuja, nauriita, sipulia, punajuuria. Perunapolto kukkii.

Senja oli töissä klubissa (paikka, missä oli kirjasto, tanssipaikka, sitä venäjäksi sanottiin vielä ”punanurkaksi”). Hugo oli jossakin työammatti kurssilla ja oli päättänyt ja tullut kotia. Minä olin jo 8-vuotias ja olin valmistumassa koulun ensikertaa ensimmäiseen luokkaan. Osasin puhua venäjää melko hyvin ja osasin lukea jotain aapisesta ja kirjoiltaakin.

 Kaikki kävi tavallisesti hyvin.

22.06.1941 – sodan alku. Emme tiedäneet vielä mitään uudesta siirtolaispäätöksistä. Äiti oli huolessaan Hugosta. Syyskuu lähestyi. Liikkeelle oli pantu kaikki maan voimat. Hugo oli otettu sotavoimaan. Syyskuussa 1941 suomalaisperhe oli ilmoitettu siirtolaiseksi. Nyt se tapahtui uusi hätä. Sitä rajoja kukaan ei osanut kuvitella. Tavaran paino henkilönmukaisesti oli rajoitettu.

Lehmä ja vasikka oli tapettu lihaksi. Liha oli valmistettu syödäväksi, mutta kuivaksi painoa vähentämäksi. Myös kuivaa kalaa ja kuivaa leipää. Peltokasvikset oli jätetty maahaan.

Lähtöpäivä oli ilmoitettu. Hevosilla vietiin Karhumäelle (Medvezhja Gora). Karhumäeltä matka jatkui  rahtijunalla ilman matkataulua, siksi juna seisoi usein. Ensin menivät ohi junat aikataulujen mukaan. Junalla saapuimme Belomorskiin. Belomorskista matkaa jatkattiin rahtilaivalla Arkangeliin saakka. Matka oli myöhässä, siksi rahtilaiva olisi jäättynyt meren keskellä. Laiva ruvettiin hinaamaan rannalle. Ensikertaa saunottiin Arkangelissa. Jotakin annettiin syödäväksi.

 Arkangelin evakopaikassa laattijalla oli kuollut minun isoäitini Katri Hulkko. Hän oli asunut Lutosta saakka Arvid sedäni perheessä. Ennen kuolemaa hän oli sanonut, että ei olisi kuvitellakaan, että kuole nälästä likaisella laattialla.

 Arkangelista matka jatkui rahtijunalla Suhonaan. Asuimme Suhonassa parakissa. Joka perheelle oli annettu pieni huone, seillä oli hellauuni ja 2 sänkyä. Muuten oli hyvä, vaikka oli ahdas. Siirtolaiset olivat metsätöissä. Nälkää oli kärsitty paljon. Siksi Suhonassa paljon ihmisija oli kuollut nälkkään ja vatsatautiin.

 Meidän sukulaisistamme oli kuollut Suhonassa Hanneksen vaimo Eveliina. Hanneksen Lilia tyttärensä, joka oli jäänyt täysorvoksi, oli otettu lastenorpokotiin. Myöhemmin, vuonna noin 1950 Petroskoissa oli tapaaminen sattumalta, kun kumpikin olimme opiskelijoita. Myöhemmin olen kuullut, että Lilija asuu Karjalassa Belomorskin alueella.

 Arvid ja Väinö setien perheistä tietoja ei ollut Arkangelin evakko paikasta saakka. Jospa oli tiennyt äitini, mutta minä en ole tavannut sukulaisija. Paljon ihmisiä matkavälillä oli joudunut pois sairauksista.

 Suhonassa evakolaisille oli metsätöitä. Lapsille oli järjestetty kouluopinnot. Minä kävin 1 luokassa. Opintoaineista oli aapinen, matematiikka ja lukukirja. Oppilaita luokassa oli vähän. Keväällä tuli siirto Salakusaan.

 Salakusa oli rautatienasema. Lähellä oli asutus Klimovo, jossa asutiinkin. Työtä evakolaisille oli puutetehtaassa. Talvella kärsitiin nälkää. Paitsi leipää leipäkortin mukaan mitään ei ollut. Työväelle annetiin leipää 400 gr, lapsille 200 gr päivässä. Keväällä sulalumen alla joskus löytyi joku karpalo ja puolukan lehtejä. Sitä sai pureskella ja keittää juomaa. Myös männyn neuloista sai keittää juomaa. Tietysti, sokeria sodan aikana ei ollut ollenkaan. Äidin sanomalla juoma oli hyvä hampaille ja yskää vastaan. Minun mielestä se olikin hyvää. Männyn kukat oli lasten makeisia. Kerran Senja sisareni oli kuullut joiltakin että olivat pyydäneet sammakoita ja sammakonmätiä keitoksi. Senjan kanssa menimme  sammakonpyyntöön. Saallista ei ollut. Olimme myöhässä. Ajattelin, ovatko nuo sammakot mätinsä menneet syvemmälle? Vai mitä?..

 Kesällä oli ruohoja, jota sai syöttäväksi keittää suolavedessä. Kävimme sienessä ja marjoissa. Talveksi, tietysti, emme säilyttäneet. Ei mitä ollut paljon. Metsät ja suot oli poimittu tyhjäksi. Minun mielestä kesällä oli hyvää.

 Hugo velistäni ei ollut viestiä. Me kaikki olimme huolessaan, erittäin äiti. Eikä Hugo tiennyt missä me olimme.

 Eräänä kesänä vara rautatielle tuli juna. Vaunuissa oli haavattuja sotilaisija. Me suomalaiset lapset juoksimme tölkki kädessä keräämään jotain syöttäväksi. Eräs sotilas, joka katsoi ainoalla silmällä (toinen silmä oli sidottu), kädellä kutsui minut kädelläsi ja minun tölkkiin kaapitsi omasta sotilaikattilan pohjasta puuroa ja sanoi että minä saan tulla hakemaan puuroa joka päivä. Hänen nimi oli setä Kostja (”djadja Kostja”). Sitten puurolle lisäksi hän rupesi antamaan vähän sokeria käärittynä sanomalehtipalaseen.

 Kerran hän tuli käymään meidän kotiin ja oli kertonut, että saarto Leningraadissa asuu hänen perhe, jossa samanikäinen kuin minäkin tytärensä. Hän otti osoiten ja luvasi kirjoittaa minulle, koska päivinä juna on menossa sodanpaikalle. Seuraavana päivänä kun tölkki kädessä menin junalle, junaa ei ollut jo paikalla.

 Olen saanut setä Kostjalta muutaman sotilais kolmekulmion kirjeen. Olin vastaillut. Viimeiseen vastailukirjeeseen setä Kostjalta kirjettä en ole saanut.

 Minä kävin Klimovon alkukoulussa. Väliaikana lapsille annettiin 50 gr leipää. Hyvästä opettelusta sain lisäpalan. Se oli hyvää.

 Takaisin  Karjalaan

 Vuonna 1944 oli matka takaisin Karjalaan. Valittavaksi oli muutamia Karjalan alueita, mutta päätimme mennä entiselle, Jandomozeroon. Olimme muistaneet hyvää vastaanottoa ja olimme varmaa että emme joudu tuntemaan yksinäisyyttä.

 Jandomozerossa meille oli annettu talo. Oli kellari, navetta, heinälato. Järven rannalla oli sauna. Kolhoosista annettiin lehmä, sianporsas ja paljon muuta ensiapua tavallisilta Jandomozerolaisilta.

 Senja oli päättänyt kurssit asianhoitajaksi ja toiminnut asianhoitajana kolhoosissa. Sodan lopun jälkeen kotiin tulii Hugo. Koko perhe oli koolla.Myös sodan jälkeen kotia tuli talon isäntä Vasilij. Hän ja Senja olivat avioituneet. Äitini oli kolhoosin navettatöissä. Minä kävin koulua ja olin päättänyt 7 luokkaa Suurlahden (Velikaja Guba) peruskoulua.

  *****************************************************

 Petsamolaisia nimiä on vangittujen , tuomittujen ja tapettujen listassa vaikka kuinka paljon, nämä muutama esimerkki kuvaa menetelmää jota NKVD ja Stalin käyttivät siivotessaan isänmaan vihollisia pois maasta. Täytyy kysyä, miksi ei tehty karkotuksia?

******

 Arhipov, Dorofei Nikolajevit?, s. 1907, Lahti; Kiestingin piiri; karjalainen: prikatiiri; Lahti, ammuttu 17.03.1938.
Arhipov, Grigori lvanovit?, s. 1908, Borovskaja (Kankainen); Kiestingin piiri, karjalainen: työläinen; Kankainen: ammuttu 20.01.1938.
Arhipov, Nikita Prohorovit?, s. 1900, Kankainen, Kiestingin piiri; karjaiainen; metsänkaataja: Rukajarvi, ammuttu 28.12.1937.
Arhipov, Pavel Prohorovit?, s. 1904, Kankainen, Kiestingin piiri; karjalainen, kolhoosin työntekijä: Kankainen; ammuttu 20.01.1938.
Arhipov, Saveli lvanovit?, s. 1904. Olanga, Kiestingin piiri: karjalainen; kolhoosin tyontekija: Olanga: ammuttu 16.03.1938.
Arhipova.AnastasijaVasiljevna, s. 1893, Soukelo, Kiestingin piiri, karjalainen; kaulun toimihenkilo: Vartilampi; ammuttu 28.12.1937.

Alatalo, Alanko, Aronsen, Amonsen, Ekorre 2 hlö, Erhold, Enojärvi 2 hlö, Kumpula A, Tervaniemi, Ranta, Kemoff 2hlö,Bogdanoff, Karpoff jne ovat nimiä listalla jossa 10v vankilaa ja ampuminen ovat vaihtoehtoina tuomioissa,

 

Miehiä  vietiin keskitysleireille Petsamostakin sekä Kirkkoniemestä

 Edellä mainitut Oskarin ja Anttonin sisaren mies ja hänen poikansa joutuivat aatteensa kanssa suuriin vaikeuksiin II-maailmansodan aikaan Norjassa. He olivat Norjan kansalaisia.                NKVD; partisanene i Finnmark.

 Osvald Harju oli toiminut niin että häntä pidettiin kommunistisen toimintansa vuoksi Neuvostoliiton vakoojana tai yhteysmiehenä Saksaa ja Norjan oikeistoa vastaan. Hän pakeni Neuvostoliittoon luullen tovereiden pelastavan hänet natsien kynsistä. Olihan hän kommunisti- toiminnallaan varmasti osoittanut olevansa aatteelle uskollinen oli hänen uskonsa asiassa. Tuskin häntä aivan syyttä pyrittiin Saksalais-Norjalaisen armeijan taholta pidättämään. Olihan hän jo 18.8.1942 otettu kiinni kuulusteluihin ja pidetty vankilassa, mutta hän karkasi sieltä 6.10.1942.

 Toveri Stalin ei joukkoineen uskonut vaan epäili Saksan ja Norjan lähettäneen vakoojaksi heille.

 Olihan NKVD puhdistanut maan ”epäluotettavasta aineksesta” johon luettiin suomalaisetkin ja tapettiin. Niinpä hänet vangittiin 8.2.1942 Kirovskissa ja tuomittiin 15 vuoden tuomioon, mutta ei tapettu tuomion perusteella. Hän kävi kolmentoista vuoden kierroksen suuren maan vankiloissa ja työsiirtoloissa ja viimein Norjan pääministerin ja kuninkaankin vetoomuksesta vapautettiin kohtuullisen hyvässä kunnossa kaikesta huolimatta.

 Ennen vapauttamista hänen tuli vannoa ettei puhu mitään kokemuksistaan Neuvostoliiton ihanuudessa. Hän kirjoitti kirjan kokemuksistaan nimellä ” Moskva kjenner ingen torer”1956 Osvald Harju. Kirjaa on saatavissa myöskin suomennettuna muutamista kirjastoista nimellä             ” Kyynelten tie”.osvald_harju-furumo.jpg

 Kirjan tietojen pääosin paikkansa pitävyyden olen voinut tarkistaa hänen ruotsalaisen kohtalotoverin kirjasta nimeltään ” Ragnar Rudfalk, Jag jobbade i Sovjet”. Ragnar pääsi vapaaksi muutamaa vuotta aiemmin kuin Osvald. Hän vietti loppuelämänsä Norjan Vadsössä.

(Jag jobbade i Sovjet  (Från Wikipedia)

Jag jobbade i Sovjet av Ragnar Rudfalkfrån 1951 är en självbiografisk skildring över hur Rudfalk tillsammans med en norrman vid namn Odd Willassen, försökte ta sig till Murmansk under andra världskriget för att därifrån ta sig till Kanada med båt, men i stället blev fasttagna av de sovjetiska myndigheterna och dömda till tre års straffarbete för gränsöverskridelse. Boken tryktes i sex upplagor på totalt 24000 exemplar. Böckernas öde är ett mysterium då det är nästan omöjligt att komma över ett exemplar.

Under tiden i arbetsläger så dog Rudfalks norske vän, Odd Willassen. I slutet mars 1946 så blev Rudfalk frigiven från arbetslägret, troligen på grund av att några ryska krigsfångar överlämnats till Sovjet av Sverige, och deporterades då till Jarensk. Rudfalk fick då tillbringa något över ett år i Sovjet och arbeta som en vanlig sovjetmedborgare, medan han försiktigt lyckades kontakta den svenska legationen i Moskva som så småningom lyckades ordna med alla papperen så att han kunde komma hem.)

 Ragnarin vapauduttua saatiin tieto, että Osvald on elossa. Tästä alkoi aktiivinen Norjan vaatimus Neuvostoliittoon joka oli suorinta Einar Gerhardsenin vierailtua Moskovassa. Viimein tämä työ tuotti hänelle vapauden 22.11.1955.

 Osvald vapautui ja palasi entiselle kotipaikalleen, josta oli ollut tietymättömissä kymmenisen vuotta ja hänen vihitty vaimonsa oli uskonut Osvaldin kuolleen ja aloitti uuden elämän.

 Osvald eli loppuelämänsä Oslon lähellä uuden vaimonsa kanssa Harjo-Furumo nimellä. Nimi ei ollut uusi salanimi vaan kuului suvulle entistään. Osvald kuoli Oslon lähellä  v.1993 Minä olin Oslossa 1992 ja tarkoitus oli käydä tapaamassa häntä, mutta keliongelmat esti lähtemästä korkealta Oslon vuonon päältä mihinkään. Olimme puhelin yhteydessä kuitenkin.

Osvald Harjo – utdypning (NBL-artikkel)

Forfatter: Knut Einar Eriksen

Osvald Harjo, , , , , . Motstandsmann. Foreldre: Fløtningssjef og småbruker Nils Johan Harjo (1887–1944) og Marie Elmine Gunnari (Kunnari )(f. 1885). Gift 1) 1932 el. 1933 med Nathalie Ekhorn (3.2.1913–), ekteskapet oppløst; 2) 1959 med Ågot Vonka.

Den finskættede grenseboeren Osvald Harjo overlevde som en av få nordmenn redselsregimet i Stalins fangeleire. Frihetskjemperen og partisanen havnet på grunn av falske anklager om forræderi i sovjetisk fangenskap 1942. I hele 13 år ble han holdt innesperret.

Harjo var overbevist kommunist da tyskerne hærtok landet. I likhet med et hundretalls likesinnede i Øst-Finnmark flyktet han i oktober 1940 til Fiskerhalvøya i Sovjetunionen. Her ble han og en rekke andre finnmarkinger snart vervet av den sovjetiske etterretningstjenesten (NKVD). I sitt hjemfylke virket han et par år som partisan. Dette ble raskt den utbredte, men misvisende betegnelsen for virksomheten til de norske etterretningsagentene i sovjetisk tjeneste. Harjos hovedoppave var ikke å drive sabotasje eller å kjempe bak fiendens linjer, slik for eksempel Titos partisaner gjorde i Jugoslavia, men å skaffe oppdragsgiveren opplysninger om den omfattende tyske militære virksomheten i grenseområdet.

I august 1942 ble Harjo arrestert av Gestapo og torturert. Et par måneder senere lyktes det ham imidlertid å flykte fra fengslet og komme over til Sovjetunionen. Her ble han umiddelbart arrestert. Belønningen for krigsinnsatsen fikk han i mai 1944 i form av en dom på 15 års fengsel.

De sovjetiske myndighetenes mistenksomhet rammet vilt og skånselsløst, fiende som venn. De ville ha det til at Harjo hadde brutt sitt taushetsløfte under de tyske forhørene og deretter spionert for fiendemakten. Å befri seg fra uberettigede anklager var for Harjo som for mange andre umulig innenfor det vilkårlige sovjetiske rettsapparatet. “Forbrytelsen” skulle, het det i domsavsigelsen, sones med langvarig tvangsarbeid for sovjetstaten. Hjemme levde kone og to barn i fullstendig uvisshet om hva som hadde hendt ham.

Etter krigens slutt forsøkte norske myndigheter forgjeves flere ganger å få opplysninger fra Moskva om Harjo. En svensk fange som fikk vende tilbake tidlig i 1950-årene, kunne imidlertid opplyse at han hadde sett Harjo. Harjo slapp først fri som følge av det internasjonale tøværet etter Stalins død og regjeringen Gerhardsens energiske bestrebelser på å få ham og andre nordmenn løslatt. Muligheten bød seg da statsministeren avla Sovjetunionen og Nikita Khrusjtsjov et offisielt besøk 1955. Etter at Harjos sak var tatt opp på høyeste hold, kunne han mot slutten av året vende hjem, radmager og helsemessig svekket som følge av sult og mange års brutal behandling.

For ledelsen i den sosialdemokratiske arbeiderbevegelsen, som lenge hadde engasjert seg sterkt for å få ham hjem, var Harjos skjebne et rystende uttrykk for det menneskefiendtlige og vilkårlige sovjetsystemet. Samtidig gav Harjos tragiske historie en enestående mulighet både til å opplyse befolkningen om hva som kunne skje enkeltmennnesker i et undertrykkende østlig regime og til å diskreditere norske kommunister. Hans tidligere partifeller hadde ikke slått ett slag for Harjo. Etter frigivelsen ble han til overmål fortiet eller stemplet som løgner av kommunistledere.

Etter initiativ fra partisekretær Haakon Lie ble Paul Engstad d.y. bedt om å føre Harjos opplevelser i pennen. Moskva kjenner ingen tårer ble utgitt 1956. Boken vakte stor oppmerksomhet. Harjo selv holdt på en rekke arbeidermøter et flengende oppgjør med sin kommunistiske fortid og den totalitære sovjetstaten.

Harjo arbeidet som jerndreier etter frigivelsen. Som følge av senskader etter fangeoppholdet ble han uføretrygdet 1968.

  • Moskva kjenner ingen tårer, 1956

Nils Harjun kohtalo 

Osvaldin isä Kirkkoniemessä jäi Saksalais -Norjalaiseen verkkoon epäiltynä yhteistyöstä Neuvostoliiton ja Norjan vastarintaliikkeen kanssa. Hänet vangittiin lähetettiin eri vankiloiden kautta Itävallan Maunthausenin keskitysleirille jossa hänet teloitettiin. Tuomiossa saattoi olla mukana myöskin Osvaldin paon onnistumisen kostoa. Natseilla oli tapana ottaa joku sukulainen ellei saatu kiinni haluttua henkilöä.

 Nils Johan Harjo s. 1887 pidätettiin Gestapon toimesta 20.8.1942 (Osvald pidätettiin 18.8.1942).

 Hänet kuljetettiin Tromssaan ja sieltä Trondheimiin, Griniin Oslon lähelle eristysleirille 11.3.1943. Sieltä hänet siirrettiin 3.9.1944 Berliinin lähelle Sachsenhausenin keskitysleirille jossa oli jo 2600 Norjalaista.

 26.4.1944 hänet siirrettiin Natzweileriin Alsaceen Ranskaan. Sieltä Dachaun keskitysleiriin  8.9.1944. Mauthausenin keskitysleiriin siirto 14.9.1944 ja sieltä 24.9.1944 Melkin leiriin Itävaltaan jossa hänet tapettiin 23.11.1944

  Fornavn: NILS JOHAN
Etternavn: HARJO
Fangenummer: 12139
Fødselsdato: 1887-04-05

Arrestasjonsdato: 1942-08-20
Yrke ved arrestasjonen: FLØTNINGSSJEF
Døde i Melk.
Dødsdato 1944-11-23

Kom med transport nr. 19 til Natzweiler. Dato: 1944-04-26

Hans overførsel fra det ene fengslet til det andre:
Bildet er hentet fra verket VÅRE FALNE.

Dato Destinasjon Ankomstdato Fangenummer
1942-08-20 Tromsø    
  Trondheim    
  Grini 1943-03-11 6871
1944-03-09 Sachsenhausen    
  Natzweiler 1944-04-26 12139
1944-09-05 Dachau 1944-09-08  
1944-09-14 Mauthausen 1944-09-16  
1944-09-24 Melk 1944-09-24  

Databasen inneholder 1 bilde av NILS JOHAN HARJO:
 
Bildet er hentet fra verket VÅRE FALNE.

 Norjassa oli voimakas vastarintaliike

 Norjassa oli voimakas vastarintaliike joka teki miehittäjiä vastaan paljon työtä. Kun Saksan armeija joutui lähtemään Pohjois-Norjaan niin Hitler antoi käskyn evakuoida koko pohjoinen alue ja tuhota kaikki rakennukset ja rakennelmat kirkkoja lukuun ottamatta näin vaikeuttaakseen liittoutuneiden saartotyötä. Tässä oli mukana myöskin Nils Harjo ja ehkäpä pitemmälle ulottuvassa vastarinnassa.

Käsky koski 72 000 ihmistä Finnmarkin ja Pohjois-Tromssan alueella. Väestö evakuoitiin pienillä laivoilla Keski-Ruotsiin sekä Tromssaan ja Nordlandiin. Lähtömääräys annettiin vain kahta päivää aikaisemmin.

Vastarintaliike teki työtä auttaessaan karanneita vankeja suojaan ja evakuointia vastustavia pakenemaan tuntureihin joissa he piileskelivät luolissa , raunioissa ja turvemajoissa sekä perunakellareissa.

Saksalaiset etsintäpartiot tekivät näiden luolissa asuvien elämän vaikeaksi pyrkimällä estämään ruuan ja muun tarvittavan kuljettamisen näille. Liian aikaisin esille tulleet otettiin kiinni ja toimitettiin pois. Elintarvikkeita pyrittiin salakuljettamaan Ruotsista.

Etelä-Norja vapautui 1945 ja asukkaat pääsivät palaamaan hävitettyihin koteihinsa, oli koko Finnmark järjestelmällisesti miinoitettu ja liikkuminen erittäin vaarallista.




 ***********************************

Oliko Hiltunen partisaanien opas

Hiltunen Väinö oli myöskin idässä erilaisissa tehtävissä ja ilmeisesti hyvien palvelusten  antamisesta uudelle isänmaalle pääsi käymään Suomessakin välillä.

Hänen on luotettavasti väitetty nähdyn Neuvostopartisaanien hyökkäyksen mukana Petsamossa ainakin oppaana jos ei toimijana. Myöhemmin hän palasikin Suomeen ja osoittautui edelleen  harrastavan Stalinin oppien mukaista urkintaa ja ei ollut toivottu liikkuja missään Petsamolaisten keskuudessa.

Pari hyvin tunnettua Petsamolaista naista on palannut Neuvostoliitosta jollain ihmeen keinolla ja ovat eläneet täällä oikeassa kotimaassa varsin hiljaa kokemuksistaan.

 ***********************************

Lue myös näistä linkeistä

 

 

 *******************************

 

Krasnyi Bor 1937 - 1938


krasnyi_bor_1.jpg

 

Säilyneiden arkistotietojen mukaan vuosina 1937-1938 Petroskoin lähistöllä ammuttiin ja salaa haudattiin ainakin 3776 henkeä.Yksi tällainen NKVD:n, sisäasiain kansankomissariaatin, vainouhrien joukkoteloitusten paikka löytyi Krasnyi Borista, joka sijaitsee Petroskoin - Voznesenjen autotien 19. kilometrin kohdalla (4 kilometriä Derevjannoje-kylästä Petroskoihin päin).

Tällä paikalla 9. päivästä elokuuta 15. päivään syyskuuta 1937 (Travinin teloituskomennuskunta) ja 26. päivästä syyskuuta 11. päivään lokakuuta 1938 (Goldbergin teloituskomennuskunta) teloitettiin 1196 henkeä, joiden joukossa oli 580 suomalaista, 432 karjalaista, 136 venäläistä ja 48 muiden kansallisuuksien edustajaa.

Derevjannoje-kylän asukkaat ovat aina tienneet jossain metsässä tapahtuneista teloituksista, mutta vasta 1997 kaksi kylän asukasta, isä ja poika Ivan ja Sergei Tshugunkovit, onnistuivat monta vuotta kestäneiden etsintöjen jälkeen löytämään metsästä joukkohautuumaille tyypillisiä maanvajoamia.

Lokakuussa 1997 Juri Dmitrijevin johdolla aloitettiin kaivaukset, joiden ansiosta selvisi, mitä paikalla oli tapahtunut. Löytyi tyhjiä vodkapulloja, mikä osoittaa että teloittajat ryyppäsivät teloituksen jälkeen tai ehkä myös sen aikana. Ruumiit oli pinottu hautoihin. Pääkalloissa oli tyypillinen kuulareikä, toisissa oli kaksikin.

Krasnyi Bor -niminen muistohautuumaa avattiin 31. lokakuuta 1998.

krasnyi_bor_2_gif.jpg krasnyi_bor_3.gifkrasnyi_bor_4.gif

 

 30. lokakuuta 2006 paljastettiin Juri Dmitrijevin veistämä muistomerkki. Laatoissa on Evankeliumista lainattu kirjoitus venäjäksi, karjalaksi, suomeksi ja vepsäksi: "Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen" (Matt 5:4). Muistomerkki on pystytetty tänne haudattujen uhrien sukulaisten lahjoittamilla varoilla.

 

    Toinen kuuluisa 1930-luvun lopun poliittisten vainojen uhrien joukkohauta sijaitsee Karhumäen lähellä Sandarmoh -nimisessä metsikössä.

Sandarmoh 1937 - 1938

  sandamorh_1.gif

 Heinäkuussa 1997 Sandarmohin metsässä lähellä Karhumäen kaupunkia (Karhumäen-Poventsan tien 16. kilometri) Memorial-yhdistyksen retkikunta Juri Dmitrijevin johdolla kaivoi esille vuosien 1937-1938 poliittisten joukkovainojen uhrien salaisen haudan. Yhteensä 10 ha:n alueelta löytyi 236 joukkohautaa.

 Arkistotietojen mukaan 11. elokuuta 1937 alkaen vuoden 1938 joulukuun 24. päivään mennessä tällä paikalla oli ammuttu ja haudattu yli 9500 henkeä, jotka edustivat 58 kansallisuutta (venäläisiä, karjalaisia, suomalaisia, ukrainalaisia, valkovenäläisiä, tataareja, udmurteja, juutalaisia, romaneja, saksalaisia, puolalaisia ym.).

 4514 ammutun Karjalan asukkaan, Belbaltkombinaatin karkotetun¹ ja vangitun sukunimet on saatu selville säilyneistä teloitusasiakirjoista, joihin merkittiin myös konkreettinen teloituspaikka. Tunnetaan myös vähintään 900 ihmisen sukunimet - he olivat etupäässä lähikylien asukkaita - jostain syystä asiakirjoista puuttuu teloituspaikan ja haudan tarkka maininta.

  Tunnetaan myös 1111 Solovetsin vankileirin vangin sukunimet. Nuo ihmiset teloitettiin tällä paikalla 27. lokakuuta ja 4. marraskuuta välisenä aikana. Nimenomaan tämän ryhmän teloittamisesta on säilynyt suuri määrä arkistotietoja.

 Solovetsin vankileirin puhdistamisen Neuvostoliiton vastaisista aineksista toimitti Sisäasiain kansankomissariaatin Leningradin alueen hallinnon erikoiskolmikko, johon kuuluivat:

  Leningradin kaupungin ja alueen Sisäasiain kansankomissariaatin hallinnon johtaja valtionturvallisuuspalvelun ensimmäisen luokan komissaari Leonid Zakovski (oikea nimi - Genrih Shtubis²),

  • Leningradin kaupungin ja alueen Sisäasiain kansankomissariaatin hallinnon varajohtaja valtionturvallisuuspalvelun vanhin majuri Vladimir Garin (oikea nimi - Ivan Zhebenev²),
  • Leningradin alueen syyttäjä Boris Pozern.

 Kuolemaan tuomittuja vankeja tuotiin meriteitse 200 - 250 hengen ryhmissä Solovetsin saarilta Kemiin ja edelleen rautatietä pitkin Karhumäkeen, jossa heidät eristettiin puiseen tutkintataloon. Teloituspäivänä tuomitut riisuttiin alusvaatteisille, sidottiin naruilla kädet ja jalat, pistettiin kapula suuhun ja pinottiin kuorma-autoon, jolla vietiin teloituspaikalle. Siellä heidät pantiin polville haudan reunalle ja ammuttiin pistolilla otsaan (ei takaraivoon, jotta suljettaisiin pois mahdollisuus hypätä hautaan ennen laukausta).

 Suurimman osan laukauksia teki omasta aseestaan Leningradin alueen Sisäasiain kansankomissariaatin taloushallinnon varajohtaja valtionturvallisuuspalvelun kapteeni Mihail Matvejev.

 27. lokakuuta ammuttiin 208 henkeä, 1. marraskuuta 210 henkeä, 2. marraskuuta 180 henkeä, 3. marraskuuta 265 henkeä ja 4. marraskuuta 248 henkeä. Ensimmäisen ja toisen teloituspäivän välillä oli kolmipäiväinen tauko, koska muutama kuolemaan tuomittu teki epäonnistuneen yrityksen paeta. Matkalla he saivat kätensä vapaaksi siteistä ja hyppäsivät kuorma-auton lavalta.

 Leningradin alueen Sisäasiain kansankomissariaatin hallinto palkitsi toveri Matvejevin ansioista kamppailussa vastavallankuomousta vastaan ja lahjoitti hänelle arvoesineen ja matkan parantolaan. Tosin pian vuoronmukaisen Sisäasiain kansankomissariaatin "puhdistuksen" aikana hänet vangittiin ja tuomittiin muutaman vuoden vapausrangaistukseen, mutta ei poliittisen, vaan rikosoikeudellisen lainkohdan mukaisesti. Mihail Matvejev kuoli 1971, hän oli silloin 81-vuotias.

 Vuonna 1997 Karjalan Tasavallan yhteydessä toimiva poliittisten vainojen uhrien oikeuksien palauttamisen komissio teki päätöksen Sandarmohin muistohautuumaan perustamisesta.

Rakennettiin 900 metriä pitkä asfalttitie, kreikkalaiskatolinen puinen Pyhän Yrjänän tsasouna ja pystytettiin kreikkalais- ja roo

22. elokuuta 1998 paljastettiin petroskoilaisen kuvanveistäjän Grigori Saltupin veistämä muistomerkki - graniittipaasi, jossa on kohokuva ja kirjoitus "Ihmiset, älkää tappako toisianne".

 sandamorh_6.jpgsandamorh_5jpg.jpg

sandamorh_3.jpg

 












*********

MITÄ STALIN EDELLÄ, SITÄ SUOMEN KOMMUNISTIT PERÄSSÄ

Siperiaan karkoitettavat

Seura 9 / 1992, sivut 6-12, 84- ja 10 / 1992, otsikko SIPERIAN LISTA

Kommunistinen Valpo keräsi teloitettavien ja Siperiaan karkotettavien suomalaisten nimet 1945-48. Vain osa listoista on jäljellä, valtaosan kommunistit hävittivät. Jäljellä oleva lista on 172 sivuinen ja sisältää noin 1700 nimeä. Käytännössä karkoitettavia olisi ollut monikymmenkertainen määrä. Eräistä kansoista ja ryhmistä Neuvostoliitto karkoitti 10-50 % Siperiaan, mukana lukuisia miehiä, naisia ja lapsia, kokonaisia perheitä. Tunnetuimpia Siperiaan lapsena karkoitettuja lienee Viron presidentti Lennart Meri. Huomattava osa karkotetuista kuoli ja osa listalle joutuneista olisi teloitettu jo Suomessa. Myös Itä-Euroopassa teloitettiin melkoinen määrä ihmisiä kommunistien pyrkiessä valtaan.

SEURAn pääkirjoituksesta 28.2.1992: "Tällä Siperian listalla on suomalaisen sivistyneistön isänmaanystävien parhaimmisto upseeristoa ja sosialidemokraattisia poliitikkoja lukuunottamatta. Heistä kerättiin varmasti omat listansa."

Kommunistisen sisäministerin Yrjö Leinon tyttären Zachovalován (nimi tsekkiä, koska hän avioitui Tsekkoslovakiaan) vaatimuksesta valtaosa Leinon papereista poltettiin. Kommunisteja edustivat eduskunnassa SKDL ja sen sisällä SKP, joiden jatkaja Vasemmistoliitto on jälkikäteen sanoutunut irti väkivaltaisista hankkeista.

Poliisivoimat joutuivat kommunistien soluttamiksi, Valpon lisäksi mm. järjestyspoliisi ja Liikkuva Poliisi. Valvontakomission poistui Suomesta 1947 ja Suomi solmi YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa 1948. KUitenkin 1948 maahamme saapui Tuure Lehénin johdolla n. 30 vallankumouksellista.

Helsingin poliisikomentaja riisui Liikkuvan poliisin aseista ja puolustusvoimien komentaja Sihvo pysyi isänmaalle uskollisena. Sisäministeri leino sai epäluottamuslauseen 1948 toimivallan ylittämisen vuoksi.
Tällöin monissa kaupungeissa kommunistit ryhtyivät hävittämään Valpon kortistoja lukuisista ihmisistä. Valpo seurasi myös julkaisuja, kirjoja ja lehti, vakoili kokouksissa ja jopa kouluissa, kuunteli puhelimia, tarkasteli sodanaikaisia tekoja, luetteloita, järjestöjä jne. Mm. Kokoomuksen lehtien päätoimittajille tarkoitetut sisäiset raportit päätyivät Valpolle. Ulkomaille haluaville ei myönnetty passeja, sillä Neuvostoliitto ja Valpo suunnittelivat heidän karkotustaan Siperiaan, ulkomaille tosin.

 ( Lieko  Zacholova'      Raportti miehitetystä Prahasta 22.8.1968  Yleisradion kirjeenvaihtaja korotti äänensä panssareita ja vangitsemisia vastaan. Zürichin keskus keskeyttää hänen kuuluisan puhelinraporttinsa vähän väliä.) ( Lieko on Sisäministerinä 1944-1948  olleen Yrjö Leinon tytär  )                   
__


Siperian Lista


A
Aalto Pentti, 1917, yo, Hki
Aalto Yrjö L., 1893 kamreeri, Hki.
Aaltonen Erne Tuure, 1915, laskuttaja, Suolahti.
Aarnio Eino. Aarnio Jorma Heimo, 1913, yo, Hki.
Aarnio Olavi, 1916, yo, Kerava.
Ahmavaara Veli Eero, 1915, yo, Hki.
Aho Esa, 1911, farmaseutti, Oulu.
Aho Assar Arvid, 1902, yo.
Aho Mauno Verner, 1909, pastori, Pulkkila.
Aho Teppo Paavali, 1913, voim. op., Hki.
Ahonen Eino Arvi, 1909, ekonomi, Kaipiainen.
Ahti Aro Heikki, 1910, kirkkohran apul.li.
Ahonen Niilo Artturi, 1900, pankinjoht. Kerava.
Ahti Alvar Sakari, yo.
Aintila Urho Mikael, 1904, ekonomi, Hki.
Airaksinen Kalevi, 1911, yo, Hki, myöh. lainsäädäntöneuvos.
Airas Erkki Vilho, 1908, pastori, Hki.
Airas Kaarlo Olavi, 1910, pastori, Myllykoski.
Airas Pentti, 1916, rehtori, Mäntyharju.
Airio Pentti, 1914, yo, Hki.
Airola Arvo Johannes, 1902, dipl. ins.. Tre.
Aitola Matti Aleksanteri, 1910, fil. maist., Alavus.
Aittomäki Samuel Sakarias, 1917, dipl. ins., Kokkola.
Alaja Osmo Viktor Johannes, 1915, teol. tri., Hki, myöh. Mikkelin piispa
Ala-Kauppila Olavi, 1910, lääkäri, Myllykoski
Ala-Kulju Reino, 1898, rehtori, kansan-edustaja, Seinäjoki.
Alanen Aulis Johannes, 1906, fil. tri, Seinäjoki, myöh. professori.
Alanen Kalevi, 1913, yo, Hki.
Alanko Ilmari, 1904, ins., Rovaniemi.
Alava Lauri J., yo.
Alava Unto Kalervo, 1911, konttoripäällikkö, Tre.
Alestalo Aaro Arvo.
Alestalo Aarne Oskari, 1914, teol. yo, Hki.
Ali-Mattila Kaarlo Markus, 1913, metsän-hoit., Perho.
Ali-Mattila Kaarle, 1913, yo, Hki.
Ali-Melkkilä Rolf, yo.
Alm Johan Olavi, 1906, metsänhoit., Rovaniemi.
Alonen Olli Ilmari, 1916, res. vänr., Hki.
Alopaeus Karl Gustav, 1915, yo, Hki.
Alopaeus Tauno, Hki.
Annala Juho Anton, 1897, kansanedustaja, Teuva.
Ansama Allan Vilhelm.
Ansama Jaakko Henrik Rafael, 1914, toimistoap., Hki.
Ansten Hjalmar Johan-nes, 1898, pastori, Hki.
Antila Armas Valfrid, 1903, pastori, Paltamo.
Antila Arvo J., 1909, yo, Hki.
Antila Arvo Johannes, 1900, ekonomi, Hki.
Antila Jaakko, farmaseutti.
Antila Veli, osastopääll.
Antti Eeli E., kansakoulunopettaja.
Anttila Antti Johannes, 1911, yo, Hki.
Anttila Johannes Jaakko Evert. 1893, rehtori.
Anttila Paavo Pertteli, 1911, ins., Lapua.
Anttila Tauno Kalervo Samuel, 1913, agronomi, Teisko.
Anttinen Matti.
Anttinen Olavi, 1903, agronomi, Ruukki.
Anttinen Paavo, 1916, yo, Hki.
Araluoma Arvo, yo, Hki.
Arkela Lennart, lääketiet, lis., Nummi.
Arimo Atri Reino-Tapio, 1918, majuri, Sippola, myöh. kenraali.
Arjola Yrjö, nimismies, Joensuu.
Arkimo Erkki, 1903, opettaja, Oulu.
Aro Aarre, 1917, yo, Hki.
Aromaa Uuno Arvi, 1911. metsänhoitaja, Noormarkku.
Aropaltio Paavo, 1912. teol. yo, Hki.
Arppe Toimi Auvo Akseli, 1917, metsänhoitaja, Hki.
Arvela F. Fr., agronomi, 1909, Oulu.
Arvela Jorma Joonas Emil, 1914, metsänhoitaja, Taivalkoski.
Arvela Toivo Fr., 1909, yo, Oulu.
Arvelo Teppo Kusti, 1918, ekonomi, Hki.
Arvela Arvo Väinö, 1910, lääkäri, Hki.
Arvonen Viljo, ins. Vaasa.
Asikainen Erkki, 1909, yo, Hki.
Auer Väinö, 1895, professori, Hki.
Aukee Esko Jouko Juhani, 1914, metsänhoitaja, Hki.
Austin Hjalmar Johan-nes, 1898, kirkkoherra, Hamina.
Auvinen Esko, 1913, yo.
Auvinen Osmo Kalevi, 1917, lähettiläs, Savonlinna.
Auvinen Reino Juhani, 1917, rautatievirkamies, Kouvola.
Avela Olavi Sakari, 1904, ins., Tornio.


B
Bilund Hugo.
Björklund Birger, yo.
Blomstedt K.V. dos.
Boehm Erkki.
Brotherus Harry Johannes, 1892, tuomari, Hki.
Brotherus Hjalmar Viktor, 1885, professori, HKI.

C
Castren Paavo, 1912, lääkäri, Hki.
Castren Reino Jalmari, 1908, tekn. tri, Hki, myöh. Hgin apulaiskaupunginjohtaja ja metrotoimiston päällikkö.
Cleve Veikko Sakari, 1904, tilanhoitaja, Hamina.

D
Danielson-Kalmari J. valtioneuvos.

E
Eerola Aino, 1913, yo, Outokumpu.
Eerola K., tohtori, Pulkkila.
Eerola Reino, Eurajoki.
Eilala A., Merijärvi.
Einiö Eino Aarre, 1902, yo, Hki.
Eiramo Frans Johannes, 1907, ins., Oulu.
Eiro Olavi Veikko, 1907. dipl. ins., Hki.
Ekström Martin.
Eliala Yrjö Armas, 1911. voimistelunopettaja, Salo.
Ellonen Aarre Kustaa, 1908. lääkäri, Hki.
Ehnqvist Eljas T.F.
Elo Erkki J.K. 1909. Hamina.
Elo Martti Eemil, 1906, pastori, Voikkaa.
Elo Martti Vihtori, 19015 [1901 tai 1915], yo, Hki.
Elo Niilo, 1909, fil.maist. Hki.
Elo Paavo Elias Samuli, 1911, Hki.
Elomaa Olavi Kalervo, 1908. sähköttäjä, Lappila.
Elomaa Sulo Kaarlo, 1909. lääkäri, Ähtäri.
Elonheimo Viljo Adolf, 1903, kirkkoherra, Nurmo.
Elovaara Ensio, 1916, kirkkoherran apulainen, Lauttakylä.
Enkkelä Esko Kalevi, 1914, pastori, Hki.
Enkola Kurt, maist., Naantali.
Erich Rafael W., 1879, professori, Hki.
Erkkilä Eneas Eligius, 1907, metsänhoitaja, Hki.
Eronen Veli-Heikki Matti, 1918, opisk., Mikkeli.
Ervamaa (Ervast) Erkki Gunnar, 1915, pappi, Tervola.
Ervasti Tauno Ilmari, 1912, lääkäri, Hki.
Eskola Eino Esaias, 1912, dipl. ins., Vaasa.
Eskola Esko M., 1915, yo.
Eskola Pentti Olavi, 1915, dipl. ins., Hki.
Evola Rainer B., 1913, yo.

F
Fieandt Kai V. Johannes von, 1909, fil. kand., Hki, myöh. psykologian professori Helsingin yliopistossa.
Francke Mauritz, 1902, konttoripäällikkö.

G
Grotenfelt Kustavi, 1861, professori, Hki.
Grönlund Rolf Johan Albert, 1898, maisteri, Hki.
Grönroos Eino Klemens, 1902, yo. Leppävirta.
Grönroos Topi, 1905. yo, Hki.

H
Haahtela Kauko Kalervo, 1906, maist. Turku.
Haapalainen Toivo Emil, 1915, yo, Hki.
Haapamäki Martti Eemeli, 1912, metsänhoitaja, Rovaniemi.
Haapasalo Pentti Johannes, 1914, kirkko-herran ap., Nokia.
Haapio Martti Vilhelm, 1909, kirkkoherran ap., Laitila.
Haaramo Tauno Ilmari, 1907, lehtori, Jyväskylä.
Haaramo Toivo Onerva, 1905. lehtori, Seinäjoki.
Haataja Eljas, 1906. tarkastaja, Hki.
Haavisto Toivo Aimo, 1907. pastori, Pyhältö.
Haavio Matti Henrikki, 1899, dosentti, Hki, myöh. professori ja akateemikko.
Haikola Lauri R., 1917, yo, Hki.
Hakala Antti Ilmari, 1906, kirkkoherra, Vaalijoki.
Hakala Lauri Eero, 1914, agronomi, Orimattila.
Hakala Maini Lennart, 1914, yo, Hki.
Hakala Tauno Samuli, 1911, prokuristi, Kannus.
Hakola Veli Lennart, yo.
Hakkala Oiva, 1910, Hki.
Halila Jouko J., 1916, yo, Hki.
Halima Aarne Olavi, 1914, opettaja, Valkeakoski.
Hallakorpi l., professori.
Hallikorpi Kaarlo, maisteri.
Haima Eino, pastori.
Halme Aarne, 1910, yo, Hki.
Halme Aatto Ivari Lennart, 1909, agronomi, Lammi.
Halme Erkki Hannes Pellervo, 1914, maat. metsät, kand., Hki.
Halme Kalervo Ahti Aulis, 1914, yo, Hki.
Halonen Arvo Oskari Olavi.
Halonen Esko Juhani, 1916, ekonomi, Oulu.
Halonen Pentti Ilmari, 1914, kir. tri, Hki.
Hankala Olli, 1918, yo, Hki.
Hankomäki Veikko Pellervo, 1912, yo, Kyrö.
Hannen Gustaf Adolf, 1902, ekonomi, Hki.
Hannuksela Sakari Herman, 1906, lääkäri, Suonenjoki.
Hapuoja Esko, 1916, opettaja, Oulu.
Harala Alpo S., 1913, yo, Hki.
Harja Viljo, 1905, agronomi, Jokioinen.
Harjanne Eero Tapio.
Harju Tauno Heikki, 1912, yo, Kuortane.
Harju Teuvo Esa, 1914, yo, Hki.
Harmaja Tapani Kaarlo Arvid, 1917, yo, Hki.
Harmia Aarne Gustaf, 1904, agronomi, Tuusula.
Harska Armas Adolf, 1912, Mynämäki, metsänhoitaja, Savonlinna.
Hartikainen Johannes Gabriel, 1906, hovioik. ausk., Viipuri.
Hartikainen Martti Immanuel, 1908, lääkäri, Taavetti.
Harviainen Mauri Mikael, 1914, pappi, Kuopio.
Hartio Tauno Aarre Kullervo, 1903, Ins., Hyvinkää.
Haukkovaara Lauri P., 1917, yo, Hki.
Hauni Aake Iisakki, 1912. opettaja, Hki.
Hauru Veikko Johannes, 1913. maisteri, Hki.
Hautala Kustaa, maisteri, Hyvinkää.
Hautamäki Leevi Johan-nes, 1915, yo, Seinäjoki.
Havala Ilo Ilmari, yo, Hki.
Havulinna Veikko Talvi Tapio, 1915, yo, Hki
Heikinheimo Lauri Onni Jaakko, 1917, yo, Hki
Heikinheimo Martti Johannes, 1901, lääkäri, Alajärvi
Heikkilä Eero Antero 1914, yo, Hki.
Heikkilä Esa Antero 1920, opettaja.
Heikkilä Kaarlo Pentti Uolevi, 1914, pastori Kitee.
Heikkilä Pentti Reino 1915, yo, Hki.
Heikkilä Seppo E., yo, Hki.
Heikkilä Tarmo Veikko 1913, yo, Hki.
Heikkilä Tauno, 1916, yo, Hki.
Heikkinen Arvo Veikko 1913. yo, Hki.
Heikkinen Viljo, 1914. ins., Kuopio.
Heikkinen Viljo, 1911, yo, Hki.
Heikkinen Viljo P., 1911, yo, Hki.
Heikura Tuomo Otavi, 1895, lehtori, Kotka.
Heilala Antti Johannes, 1909, lääkäri, Ruukki.
Heilala Eero Ilmari, 1914, ekonomi, Hki.
Heimolainen Bernhard, 1896, eversti, Lappeenranta.
Heinonen Kalle Jorma, 1913, yo, Hki.
Heinonen Kaarlo Tauno Kalervo, 1906, hovioik. ausk.
Heinonen Tulo Albert, 1903, talouspäällikkö, Kalliosuo.
Heinonkoski Jorma Tapio Johannes, 1910, ekonomi, Hki.
Heinricius Lauri Pietari, 1905, maisteri, Hki.
Heiskanen Pentti Jorma, 1914, kirkkoherra, Parkano.
Heiskanen Sulo Yrjö, 1907, lääkäri, Kuopio.
Heiskanen Unto Alpo, 1914, agronomi, Mustasaari.
Heiskanen Unto Päiviö, 1911, yo, Hki.
Heiskanen Yrjö H., 1914, yo, Hki.
Hela Ilmo, 1915, fil. tri., Hki, myöh. ylijohtaja ja akateemikko.
Helanen Vilho Veikko Päiviö, 1899, fil. tri., Hki.
Helasvaara Kustaa Emil, 1910, yo, Hki.
Helasvuori Reino A. 1917, yo, Hki.
Helkavaara Tauno Johannes, 1907, kemisti, Tre.
Helle Hannu, 1915, farmaseutti, Hki
Helle Kaarlo, 1917, yo
Helle Sakari Väinämö, 1915, fil. kand. Kouvola
Helomaa Viljo Ilmari, 1904, varatuomari, Hki
Helpinen Risto Veikko, 1909, fil. maist, Oulainen
Heporauta Jouko Ilari, 1914, konttoripäällikkö, Hki
Herttua Pentti Jouko, 1909, lehtori, Seinäjoki
Hermaala Atso Juhani, 1914, metsänhoitaja, Sotkamo
Hertzen Gunnar Emil von, jääkärimajuri
Herva Olli Erkki, 1916, yo, Hki
Hiekkala Aaro Ilmari, 1911, metsänhoitaja, Kemijärvi
Hietakari Eero Olavi, 1907, fil. kand, Hki
Hietalahti Paavo Juhani, 1914, yo, Iitti
Hietanen Antti, 1916, yo, Hki
Hietanen Eino Kalervo, 1910, ins, Hki
Hietaranta Reino Johannes, 1912, fil. kand, Kouvola
Hietala Harri H, 1914, hammaslääkäri, Hki
Hiidenheimo Mauri Israel, 1904, kirkkoherra, Aitolahti
Hiippala Reino W, 1914, yo, Jyväskylä
Hiissa Kalle J, 1917, yo, Hki
Hillu Paavo P, yo
Himanen Toivo Lemmitty, 1905, yo, Mikkelin mlk
Hinkka Jouko Jalo, 1913, fil. maist, Turku
Hintikka Viljo Olavi, yo
Hinttula Pentti Oskari, 1912 ins. Kokkola
Hirva Kaarlo Armas, 1913, sähköttäjä, Hyrynsalmi as.
Hirvas Agaton Simeon, 1901, agronomi, Hki
Hirvonen Kauko Olavi, 1912, pastori, Lapinlahti
Hissa Pentti Kullervo, 1904, kauppat. kand, Lapua
Hokkala Oiva Niilo, yo
Holma Antti Iisakki, 1916, yo
Holtari Toivo, 1898, hotellinjohtaja, Aulanko
Hongisto Eero Tapani, 1913, metsänhoitaja, Kivijärvi
Honka Kaarlo Johannes, 1913, yo, Hki
Honkalo Olli
Honkanen Eino Johannes, 1917, yo, rajaseutupastori, Hki
HOnkanen Ilmari Kalervo, 1909, ekonomi, Hki
Honkaranta Ilmari, 1913, yo, Hki
Honkasalo Pauli, kirkkoherra, Pudasjärvi
Honkasalo Tauno Bruno, 1912, fil. maist. Hki
Honkavaara Erkki Johannes, 1912, yo, Hki
Honkavaara Pentti Kalervo, yo
Hornio Kaarlo Viljo Napoleoni, 1914, yo, Hki
Hormasalo Esko Juha Jalmari, 1913, agronomi, Jokioinen
Hotti Väinö Edvard, 1908, kirkkoherra, Anttola
Huhta Kustaa Ilmari, 1903, kirkkoherra, Pattijoki
Huhtala Reino Kustaa Viktor, 1911, pastori, Rovaniemi
Hulkko Eino Eero Kalervo, 1917, metsänhoitaja, Kemijärvi
Hulkko Kullervo Kuudes Veikko, 1914, pappi, Kemijärvi
Hulkko Otto Ilmari, 1908, kirkkoherra, Kemijärvi
Humppila Jorma HR, 1911, yo, Hki
Huotari Matti Johannes, 1914, vak. virk, Oulainen
Hurmerinta Lauri Arvid, 1913, sähköttäjä, Nurmes
Hurskainen Veikko J, 1902, yo
Huttunen Antti Sakari, 1905, lehtori, Loimaa
Huttunen Arvi Daniel, 1910, toimittaja, Hki
Huttunen Martti Johannes, 1911, pastori, Kuopio
Huttunen Aarne Johannes, 1908, lääkäri, Kemijärvi
Huttunen Veikko Johannes, 1912, kirkkoherra, Sotkamo
Huuri Kalervo, 1908, fil. kand. Hki
Huuskonen Arvi Johannes, 1902, lääkäri, Nurmes
Hyppölä Kalervo Onni, 1914, yo, Hki
Hytönen Mikko Kullervo, 1912, yo, Hki
Hyvämäki Lauri Elias Gottlieb, 1913, toimittaja, Hki, myöhemmin professori, Vaaran vuodet -teoksen kirjoittaja
Hyvärinen Heikki Antti, 1903, kirkkoherra, Haukipudas
Hyvärinen Immanuel, 1897, kirkkoherra, Kuopio
Hyvärinen Viljo Olavi, yo
Häkkinen Antti Sakari, 1909, agronomi, Ruovesi
Hämäläinen Erkki Johannes
Hämäläinen Simo T, 1913, fil. kand. Rovaniemi
Hänninen Erkki M, 1912, yo, Hki
Hänninen Viljo B
Härkönen E, ins
Härkönen Iivo, 1915, kirjailija, Hki
Härkönen Toivo J, yo, myöh teollisuusneuvos
Härmä M J, res. kornetti
Härmä Tarmo K T, 1916, yo, Kokemäki
Hätesko Ilari, yo
Häyrinen Eino Johannes, 1914, pappi, Riistavesi
Häyry Kaarlo Olavi, 1909, agronomi, Hki, myöh. kauppaneuvos
Häyry Vilho Nikolai, 1906, toimitusjohtaja, Forssa

I
Ijäs Viljo Olavi, 1914, ekonomi, Hki
Ikola Martti V, 1919, yo, Hki
Ikonen Erkki Lennart, yo
Ikonen Johan Erki, 1908, ekonomi, Myllykoski
Ilmonen Pentti Voitto J, 1908, yo, Hki
Ilveskorpi Martti, 1908, fil. maist. Kauniainen
Ilvesoksa Martti, 1911, yo, Hki
Immala Kalle Olavi, 1915, asutustark, Turku
Immonen Aarne Johannes, 1912, yo, Hki
Immonen Antti, 1916, yo, Hki
Inkilä Into Aulis Edvard
Inkilä Oiva V, 1916
Ipatti Vihtori, 1907, hovioikeuden auskultantti, Kajaani
Isokallio U K Olavi, 1911, yo, Hki
Isola Väinö Jaakko, 1909, nimismies, Kempele
Isoluoma Pentti Mikael, 1915, opettaja
Isomaa Elis Nikolai, 1912, yo, Hki

J
Jaakkola Aarne Ensio, 1912, yo, Hki
Jaakkola Lauri, 1911, yo, Hki
Jaakkola Niilo Johannes, 1904, hovioikeuden auskultantti, Hki
Jaatinen Matti TAuno, 1910, voimistelunopettaja, Kajaani
Jalanti Tauno Ilmari, 1903, entinen ministeri, Hki
Jalavisto, Sven Ille, 1905, dipl. ins. Hki
Jalkanen Väinö Kustaa, 1902, agronomi, Viitasaari
Jalli Yrjö Toivo Ilmari, 1906, fil. kand, Järvenpää
Jalovaara Esko Armas, 1905, ins, Vilppula
Jamalainen Eino Armas, professori, Tikkurila
Jaskari Arvi, 1908, agronomi, Pitäjänmäki
Jaskari Martti Johannes, 1907, kirkkoherra, Karvia
Jaskari Mikko, 1902, nimismies, Nurmo
Joensuu Matti Heikki Sakari, 1915, yo
Joensuu Oiva Ilmari, 1915, yo, Hki
Jokela Aatto Manne Samuel, 1916, yo, Hki
Jokela Johannes, 1905, lääkäri, Oulu
Jounela Aarne Antero, 1901, agronomi, Kemi
Jounela Aarno Iivari, 1915, yo, Hki
Jounela Einari, tohtori
Jounela Erkki Albert, 1912, dipl. ins. Hki
Jounela Frans Einari, 1900, lääkintäeversti, Oulu
Jousimaa Matti Juhani, 1908, pappi, Forssa
Joutsiniemi Lasse, 1912, yo, Hki
Juntunen Eino Antti, 1911, ekonomi, Kajaani
Juntunen Tauno Artturi, 1912, ins, Kajaani
Juppala Jaakko Ilmari, 1909 agronomi, Pori
Jussila Erkki Matias, 1902, ins. Jyväskylä
Jussila Martti Erkki, 1910, dipl.ins. Urjala
Juula Olavi Armas, 1910, rautatievirkamies, Hki
Juvala Juho Olavi
Juvonen Toivo, 1916, yo, Hki
Jänne Erkki Antero, 1912, hovioik. ausk., Kotka
Jäntti Kalevi, 1911, fil.maist. Hki
Jäntti Lauri Olavi Aapeli, 1911, maisteri, Tre
Jäntti Yrjö Aarne, 1905, kustannusjohtaja, Hki
Jäppinen Ahto Kalervo, 1908, ins., Hki
Järvelä Heikki, ins. Tre
Järveläinen Kalevi Kaarlo, 1916, yo, Hki
Järveläinen Paavo Veikko, 1917, yo, Hki
Järveläinen Tauno Adam Magnus, 1916, yo, Hki
Järvenkylä Yrjö Tapio, 1909, fil. tri, Hki
Järvenpää Paavo, 1911, metsänhoitaja, Hämeenlinna
Järventaus Arvi, kirkkoherra, Kerava
Järvi Upo Olavi, 1908, piiritarkastaja, Vaasa
Järvi V, yo
Järvilehto Niilo Ilmari, 1901, vt henkikirjoittaja, Ähtäri
Järvinen Aarre Sakari Elis, 1910, lääkäri, Hki
Järvinen K, professori
Järviä Jouko Kalervo, 1914, dipl. ins. Ruovesi
Jääskeläinen Arvo Harald, 1904, kouluhallituksen tark, Hki
Jääskeläinen Juhani, 1907, kirkoherra, Karstula
Jääskeläinen Matti, 1906, ins, Turku
Jääskeläinen Pekka, 1906, rautatievirk, Hki
Jääskeläinen Vesa, 1919, yo, Haapavesi

K
Kaarakka Felix Olavi, 1897, lääket. lis, Seinäjoki
Kaasinen Kalle Pekka, 1911, yo, Hki
Kaikko Iiro Eliesseri, 1902, kamreeri, Hki
Kaikko Aarne Ensio, 1913, kirjanpitäjä, Hki
Kaila EE, 1895, tohtori, Hki, AKS:n ideologi
Kaila Kyösti Väinö Viljami, 1916, metsänhoitaja, Hki
Kaila Seppo Olavi, 1913, toimistovirk, Hki
Kaila Yrjö Tapio, 1914, yo, Hki
Kaipainen Urho K, 1917, yo, Hki
Kaisla Hille Ossian, 1914, yo, Hki
Kaitera Pentti Veikko, 1905, professori, Hki, myöh. Oulun yliopiston rehtori
Kaitila Esa H, 1909, dosentti, Hki, myöhemmin Kansanpuolueen puheenjohtaja
Kajanti Gajus Filip, 1915, toimittaja, Hki
Kajava Eljas Leonard, 1917, metsänhoitaja, Oulu
Kajava Yrjö, 1884, professori, Hki
Kalajoki Atte Bernhard, 1914, toimittaja, Oulu
Kalima Tauno Emil Mikael, 1881, professori, Hki
Kalkas Ilmo Josef, 1892, varatuomari, Turku
Kalla Juhani, 1919, yo, Hki
Kallamaa Valto, 1913, yo, Kuopio
Kallia Rauno Gustav Ilmari, 1901, pankinjohtaja, Hki
Kalliala Aarne Israel, 1895, kirkkoherra, Pertunmaa
Kallio Aarne Juho Artturi, 1902, osuuskassan joht, Hartola
Kallio Aate Heimo Oskari, 1905, agronomi, Hki
Kallio Jussi, 1915 Kauvatsa
Kalli Kauko Kalervo, 1914, yo, Lauritsala
Kalliola Eero Antero, 1914, dipl.ins, Tre
Kalliola Reino Kalervo, fil.maist, Hki, myöh valtion luonnonsuojeluvalvoja ja professori
Kaltia J. agronomi
Kaltia Väinö Kalervo, 1910, metsänhoitaja, Kemijärvi
Kanervo Taisto Veikko, 1906, fil. maist. Tikkurila
Kanerva Yrjö, kapteeni, Askola
Kangas Erkki Rainer, 1917, VR:n virkamies, Hki
Kangas Mauno Esko, 1906, metsänhoitaja, Hki, myöh. professori
Kangas Uuno Johannes, 1912, hovioik. ausk, Ylihärmä
Kangas Yrjö Sakari, 1915, metsänhoitaja, Hki
Kangasniemi Eero Mikko, 1919, Vaasa
Kankaanpää Pentti M, 1914, yo, Hki
Kankainen Kosti Aarne Aleksi, 1894, rovasti, Nurmijärvi
Kankkunen Jouko
Kannisto Erkki U, farmaseutti
Kannisto Väinö Olavi, 1916, tohtori, Kuusjärvi
Kansanaho Erkki Kalervo, 1915, pastori, Turku, myöh. piispa
Kantainen Kosti, 1894, pappi, Turku
Kantanen Martti Olavi, 1913, komisario Hki
Kantanen Sulo Armas Mainio Matti, 1911, ins, Hki
Kantele Martti Ilmari, 1895, lääkäri, Seinäjoki
Kantele Martti Kalevi, 1916, yo, Hki
Kantala Mikko, 1916, yo, Hki
Kantola Veikko Sakari, 1909, kappalainen, Hauho
Karakorpi Olavi
Karanko Jouko Juhani, 1909, pastori, Suomussalmi
Kareoja Paul Ossian, 1913, yo, Hki
Kares Kaarlo Olavi, 1903, kansanopiston johtaja, Turku, myöh. piispa
Karhu Antti Arvid, 1912, metsänhoitaja, Pielisensuu
Karhula Ville
Karhumaa Vilho Matti, 1902, kirkkoherra, Merijärvi
Karhumäki Väinö, 1916, yo, Hki
Karikoski Erkki Osmo Gustav, 1915, yo, Hki
Karila Otto Erkki Pentti, 1914, Hki
Karila Tauno Vilho, 1908, yo, Hki
Karjalainen Eljas, 1917, Kuusankoski
Karjalainen Matti Juhani, 1907, toimittaja, Hki
Karlsson Jorma Ragnar
Karppi Yrjö Kristian, 1916, metsänhoitaja, Kajaani
Karppinen Eero Utti, 1917, yo
Karppinen Erkki Ilmari, 1913, yo, Suonenjoki
Karppinen Leo K M, 1916, yo, Hki
Karrakoski Kaarlo Eino, 1901, agronomi, Lohja
Karttunen Onni Armas, 1911, metsänhoitaja, Ivalo
Karva Heikki Ilmari, 1915, Heinoo
Karvinen EJ, konttoripäällikkö
Karvonen Lauri Olavi, 1916, piirisihteeri, Mikkeli
Karvonen Yrjö Antero, 1904, ins. Oulu
Kassila Aarne Väinö Jaakko, vänr, Hämeenlinna
Kastari Paavo Kristian, 1907, lakit. tri, Hki, myöh. valtiosääntö- ja kv. oikeuden professori
Kasvio Ahti Eino Kalervo, 1912, ins. Kurikka
Katajainen Keijo Kauko Kalervo, 1916, sosiaalipäällikkö, Hki
Katajainen Veikko A T, 1914, yo, Hki
Katajarinne Veli Esko Ilmari, 1908, varatuomari
Kattelus Niilo Kustaa, 1909, kirkkoherra, Nuijamaa
Kattelus Paavo Jaakko, 1908, pastori, Joutsa
Kauko Jorma, 1913, pappi, Kuhmo
Kaukonen Eero, 19084, varatuomari, Hki
Kaukovaara Veli-Valio, 1910, pastori, Lauritsala
Kaukovaara Veikko, 1914, yo, Lavia
Kauniskangas Veijo Olavi, 1911, huoltopäällikkö, Hki
Kauppala Eino Aleksi Daniel, 1917, toimitusjohtaja, Hki
Kauppinen Aulis Pietari, 1903, toimitusjohtaja, Hki
Kauppinen Kaarle Johannes, 1900, kirkkoherra, Isokyrö
Kauppinen Juho, 1912, yo, Hki
Kauppinen Marti Sakari, 1916, yo, Turku
Kauppinen Toimi A, 1916, yo, Hki
Kauppinen Veli Matti Antero, 1915, osastosihteeri, Hki
Kehinoja Tarmo Taisto, 1905, ekonomi, Turku
Keira Tor Helmer Edvard, 1908, toimitusjohtaja, Hki
Kekkonen Urho Kaleva, 1900, tuomari, Kajaani.
Kekkola Toimi Kalervo, 1918, yo
Kemppainen Jaakko Abraham 1904, Oulu.
Konjakka Niilo Nikolai, 1912, Uimaharju.
Keppo Jaakko, 1908, Pastori, Salo
Keravuori Ilkka, 1906, yo, Turku.
Kero Tuomo. 1914, Vammala
Kervilä Jalmari, 1911, kirkkoherran apul., Karkkila.
Kervinen Leo, KHM:n lomaketoimiston siht.
Keränen Tuomas, 1911, Hki.
Keskinen Väinö, 1909, maat. metsät. kand., Joensuu.
Kesola Veikko Olavi, 1905, agronomi, Vesilahti.
Kesti Gunnar Vilhelm, 1908, toimittaja, Hki.
Ketokoski Maunu Erik, 1911, toimittaja, Hki.
Ketonen Eino Olavi, 1913, Turku.
Ketola Uuno Ilmari.
Kettunen Lassi Kustaa, 1910, ekonomi, Kangasto.
Kianto Otso Tähtivalo, 1911, kappalainen, Lapua.
Kiianmies Lauri Johannes, 1895, lääkäri, Oulu.
Kiilunen Juho Veikko, 1909, yo
Kiiskeilä Pentti Juhani, 1921, opisk., Oulu.
Kiiskinen Lauri Mauno, 1905, varatuomari, Kestilä.
Kiiskinen Onni Emil, metsänhoitaja, Hirvas.
Kiiskinen Otto, 1908, piirilääkäri, Ylivieska.
Kilpeläinen Sakari, 1914, hovioik. ausk., Hki.
Kilpi Taavi, 1903. kirkkoherra, Tervo.
Kilpi Veikko Vihtori, 1912, rehtori, Jämsänkoski.
Kimanen Vihtori, 1915, yo, Hki.
Kinnunen Eeli August Rafael, 1916, dipl. ins. Rovaniemi
Kinnunen Erkki V. J., Rovaniemi
Kinnunen Jorma Pentti Eenokki, 1912, fil. kand., Imatra.
Kinnunen Lennart Johannes, 1903, ekonomi, Hki.
Kinnunen Topias Leevi, 1905, kirkkoherra, Tornio.
Kinnunen Väinö Viljo, 1894, dipl. ins., Hki.
Kinnunen Yrjö Johannes, 1903, varatuomari, Lahti
Kinos Olavi.
Kippo Veikko A., 1914, Raudaskylä.
Kirsi Sulo, 1912, pankkiprok., Hki.
Kittelä T.
Kiukas Uuno Allan, 1913, konttoripäallikkö, Vaasa.
Kivalo Erkki.
Kivekäs Lauri Arvi Matias, 1904 kirkkoherra. Kolari.
Kivelä Mauno Ossian, 1912. ins., Tre.
Kivekäs Onni. 1906. lehtori. Kajaani
Kiviharju Kauko Pietari, 1908, fil. maisteri, Oulu.
Kiviharju Pentti, 1906, maisteri, Kemi.
Kiviharju Yrjö Mikael, 1911, kirkkoherra, Halikko.
Kivikoski Eino.
KiVi-Koskinen Ukko Pellervo, 1905, varatuomari. Hki.
Kivimaa Eero Mikael, 1911, ins., Hki.
Kivimaa Eero Mikael, 1911, ins., Hki.
Kivimaa Martti Olavi.
Kivinen Eero K., yo, Hki.
Kiviniemi Arvi Matias, 1909, yo. Hki.
Kiviniemi Eero Kalervo, 1914. kirkkoherran apul.. Dragsvik.
Kivioja Leander, 1905, lehtori, Ylivieska.
Kivirinta Aaro Eero, 1914, yo, Hki.
Kivisaari Lassi.
Klami Jorma. 1912. metsänhoitaja. Rekola.
Klemelä Olavi, 1912, yo, Hki.
Klemola Heikki, yo, Hki.
Knuuti Erns Viljo, 1908. metsänhoitaja, Jyväskylä.
Kohtamäki Ilmari. 1905. maisteri, Hki.
Koiranen Veikko.
Koivikko Niilo Antti, 1906. kunnanlääkäri, Toholampi.
Koivisto Aatto Aarne, kirkkoherra, Taivalkoski.
Koivisto Alpo Kaarlo Aleksanteri, 1917, Lapua.
Koivisto Lauri Matti, 1909, nimismies, Hki.
Koivisto Risto Erkki, 1908, kirkkoherra, Kemijärvi.
Koivunen Väinö, 1913, yo. Lauttakylä.
Koivusalo Aulis Oskari Waldemar, 1911, opettaja, Inkeroinen.
Kojonen Kauko, yo.
Kokko Niilo Viljo Henrik. 1907, yo. Hki.
Kokko Tauno Kullervo, 1899, toimitusjohtaja, Oulu.
Kokkonen Lauri Erkki, 1910, lääkäri, Jyväskylä.
Komppa G., professori.
Komulainen Esko Jalmari, 1902, tuomari.
Konkola Osmo, 1915, yo, Hki.
Konkonen Arvo Ensio, 1909, fil. maisteri, Hki.
Kontio Erkki Olavi, 1915, toimittaja, Hki.
Konttijärvi Anni R., 1915, yo, Hki.
Konttinen Kauko Uolevi, 1912, ins., Jyväskylä.
Koponen Kaarlo Olavi, 1916, ins., Turku.
Koponen Väinö Armas, 1904, ins., Härkäjärvi.
Korhonen Aarre.
Korhonen Kalle Juho Antero, 1909, maanmittausins., Lieksa.
Korhonen Kusti Vihtori, 1911, Hki.
Korhonen Pertti Adam, 1915, yo, Kuopio.
Korkeavuori Tauno Ilmari.
Koskimies Olavi.
Koroma Eero, kapteeni.
Korpela J., yo.
Korpikallio Jaakko, fil. maisteri, Hki.
Korpikallio Erkki Vilho, 1903, varatuomari.
Korpinen Erkki, 1909, yo, Hki.
Korven-Korpinen, Eero 1917, yo, Hki.
Korvenoja Kaarle U., 1919, yo, Hki.
Korvenoja Kauko O., 1918, yo, Hki.
Kortekangas Heikki Veli, 1915, yo. Hki.
Kortekangas Martti Johannes, 1913, yo, Hki.
Kortelainen Osmo, 1914, yo.
Kortelainen Tuomas Olavi, 1912, pastori, Kerava.
Kortesniemi Heimo Kaleva Kaukovalta, 1907, pastori, Mikkeli.
Koskenalasta Aarne, 1911, ekonomi, Kuopio.
Koskela Tauno l., yo, Hki.
Koskenkylä Kaarlo, yo.
Koskenniemi Matti, 1908, dosentti. Jyväskylä.
Koski Timo Jorma, 1908, dipl. ins., Kemi.
Koskiala Heikki Ilmari, 1904, osastopäällikkö, Hki.
Koskimaa Eino. Koskimies Aarne, 1915, yo. Hki.
Koskimies Juhana Kalervo, pappi, Suonenjoki.
Koskimies Olavi, 1914. yo, Hki.
Koskinen Aarre M.
Koskinen Heikki Erkki Sakari, 1905, Hki.
Koskinen Kosti. Koskinen Olavi, hovioik. ausk.
Koskinen Paavo I., 1915. yo, Hki.
Koskinen Vilho Eino Ilmari, 1910, fil. kand., Hki.
Kosonen Erkki Olavi Kaukomieli, 1910, metsänhoitaja. Joensuu.
Koskivirta Simo Antero, 1905, pappi, Kuusamo.
Kosola Vilho Niilo, 1911, agronomi, Lapua.
Kosonen Erkki O.K., 1910, yo, Hki.
Kosonen Lauri Tapani, 1919, yo, Hki.
Kosonen Pentti.
Kostia Lauri Mikko Kalevi. 1911, lääkäri, Joensuu.
Kostiainen Veikko Olavi, 1914, ins., Jyväskylä.
Kotilainen Mauri Osmo Armas, 1914, ins., Lahti.
Kotiranta Pentti A.
Kovero Aarne Valtteri, 1903, hovioik. ausk., Oulu.
Krannila Kauko Olavi, 1915, pastori, Hki.
Kuhakoski Armas Soini Antero, 1896, varatuomari, Sääminki.
Kujala Arvi, 1903, kirkkoherra, Ilmajoki.
Kujala T. Johannes 1912, yo, Hki.
Kujala Lauri, maisteri.
Kujanpää Lauri Johannes, 1907, pastori, Perho.
Kukkamäki Tauno Johannes, 1909, fil. tri.,Hki.
Kukkonen Reino Ilmari, 1901, toimistopäällikkö, Hki.
Kulmala Väinö Viljo Armas, 1912, yo, Hki.
Kumenius Jarl Ludvig, 1912, konttoristi, Hki.
Kumpula Arvo Emil, 1898, lääkäri, Laitila.
Kumpulainen Antti, 1907, ins., Kuopio.
Kumpulainen Kalervo Johannes, 1915, yo, Hki.
Kunnas Keijo Kalervo, 1916, yo, Hki.
Kunnas Voitto Väinö, 1906, pankinjohtaja, Seinäjoki.
Kuokkanen Aimo, maisteri, Hki.
Kuokkanen Antti.
Kuokkanen Erkki.
Kuokkanen Pentti Ensio, 1906, dipl. ins., Hki.
Kuokkanen Veli Juho, 1910. dipl. ins., Joensuu.
Kuoppala Jussi Vilho, 1911. pastori, Hki.
Kuoppala Kalle, 1912, voimistelunopettaja, Lieksa.
Kuoppala Paavo, 1914, kirkkoherran apulainen, Kiuruvesi.
Kuoppala Ville, 1910, pappi, Lapua.
Kuoppala Väinö Jooseppi, 1914, agronomi, Munakka.
Kuoppamäki Pentti Erkki Sa-kari, 1902, varatuomari, Hki.
Kuosa Tauno.
Kurikka Paavo Valdemar, 1912, Perniö, ins., Kuopio.
Kurkijärvi Martti Ilmari, 1907, lääket. lis., Muurame.
Kurkiala Reino, 1899, lääket. lis., Hki.
Kurki-Suonio Erkki Alfred. 1901, pastori, Iisalmi.
Kurola Aarne G., 1918, yo, Hki.
Kurppa Reino, yo.
Kurttio Eljas Aukusti. 1902, lääkäri, Oulu.
Kuula Heimo Untamo, 1913, ekonomi, Hki.
Kuusalo Reino Kalervo, 1911, yo, Hki.
Kuusela Urho Salomon, 1910, kirkkoherran apul., Hki.
Kuusi Pekka Juhani, 1917, yo. Hki.
Kuusi Matti Akseli, 1914, maisteri, Hki.
Kuusisto Lauri.
Kuusisto Vilho Vieno, 1905, yo, Hki.
Kuuskoski Reino Iisakki, 1907, eduskunnan oikeusasiamies, Hki.
Kuuskoski Urpo Akseli, 1905, lehtori, Hki.
Kuussaari Erkki, 1906, toimitusjohtaja, Kuopio.
Kuvaja Sankus E., 1912, yo, Hki.
Kuvaja Viljo August, 1916, ins., Jyväskylä.
Kyläkallio Eero Johannes, 1903, pankinjohtaja, Lahti.
Kyröhonka Kaarlo Simo, 1912, asianajaja, Oulu.
Kyrölä Väinö Bernhard, 1909, fil. maist., Järvenpää.
Kytökari Eino Olavi, 1910, toimitusjohtaja, Turku.
Kytömäki Niilo J., 1912, yo, Hki.
Kähäri Matti, 1912, kansan-opiston johtaja, Teuva.
Käki Olli.
Käki Unto K., 1915, yo.
Kärki Armo Fr., 1914, yo, Hki.
Kärki Eino Antero, 1892, lehtori, Hki.
Kärki Niilo, maisteri.
Kärki Olli, 1897, lääkäri, Salo.
Kärkkäinen Pentti Antero, 1912, kansakoulunopettaja, Turku.
Kärkkäinen Poju Lauri Johannes, 1903, ins., Hki.
Kärnä Mauno Ilmari, 1905, ins., Oulu.
Kärävä Ahti Tapio, 1913, farmaseutti, Hamina.
Kärävä Teemu Kullervo. 1913, yo, Hki.
Könkkälä Antero. Könkkölä Erkki, 1917, asianajaja, Hki.

L
Laakkonen Ensio, 1914, yo, Hki.
Laakso Kaarlo Erkki, 1906, varatuomari. Turku.
Laakso Perttu, 1916, fil. kand.
Laaksonen Uvas Hilarius, 1913. yo, Kuopio.
Laanterä Akseli B.V., 1914. yo, Hki.
Laasonen Ilmari Siimes, 1908, maisteri. Pyhäselkä.
Laasonen Veikko Pentti Johannes, 1916, fil. tri, Kuusankoski.
Laatio Gunnar, yo, Hki. Lahelma Aleksanteri, 1913, varatuomari, Hki.
Lahikainen Toivo Emil, 1911, hovioik. ausk., Mikkeli.
Lahtela Pentti Kalervo, 1908, kassanhoitaja. Hki.
Lahti Alpo Olavi Valtteri, 1918, lääket. lis., Hki.
Lahti Olavi, 1918, yo, Hki.
Lahti Tauno Viljami, 1911, ins.. Teuva.
Lahtinen Esa, 1915, yo, Hki.
Lahtinen Tapio, 1914, yo, Hki.
Lahtonen Lauri Olavi.
Laine Reino Kalervo, 1908, yo, Hki.
Laine Siinto Aleksanteri, 1899, ins., Hki.
Laine Veli Kustaa, 1909. agronomi. Vanaja.
Laitinen Eino Ilmari, 1916. kansakoulunopettaja, Kemi.
Laitinen Onni, 1916, yo, Hki.
Laitinen Paavo Olavi, 1910. kirkkoherra, Kuusamo.
Laitinen Pauli Emil Johannes, 1913, kelloseppä, Mikkeli.
Laitinen Toivo Vilho Kultimo, 1905, kirkkoherra, Puolanka.
Lakomaa Aarne Akseli Gustaf, 1914, ins., Hki
Lakiala Birger, 1915, kansliapäällikkö, Hki.
Lammi Martti Johannes, 1916, yo., Hki.
Lamminen Paavo Vihtori, 1907, yo., Pori.
Lampela Esa Arvid, 1907. fil. kand., Kauhava.
Lampimäkl Tauno Eino Emil, 1908. agronomi, Lahti.
Lampola Viljo Aulis, 1905, kappalainen, Lappajärvi.
Lankinen Sakari, 1915, yo., Hki. Lantota Osmo, Atto.
Lappalainen Heimo.
Lappalainen Pekka Vilhelm, 1910. kirkkoherra, Tuulos.
Larkomaa Lasse, 1909, yo., Hki.
Larmia Aimo, Parola.
Laro Arvo Vihtori, 1909, toimittaja, Hki.
Larsson Aarne Aksel Gustav, yo.
Laukkanen Aapeli, 1915, yo., Hamina.
Laurell Tuomas Vilhelm Kullervo, 1906, liikemies, Vuoksenniska.
Lauri Antero Juhani, 1910. ins., Turku.
Lauri Olli Juhani, 1911. notaari, Karstula.
Laurila Ilkka Jaakko Aleksanteri, varatuomari.
Laurila Jaakko Vihtori, 1875, kansak. tarkastaja, Forssa
Laurila Joonas, 1897, kirkkoherra, Lempäälä.
Laurila Jouko Jaakko Johannes, 1909, kansak. tarkastaja, Pori.
Laurila Juha, 1912. ekonomi, Hki.
Laurila Kyösti, 1910, pankinjohtaja, Parikkala.
Laurila Simo. Laurila Tauno Valio Rafael, 1911. metsänhoitaja, Loimaa.
Laurila Touko E. E., 1912. ins., Kuopio.
Laurila Veikko Jaakko Henrikki, 1908, agronomi, Inkeroinen.
Laurinmäki Erkki Antero, 1917, dipl. ins., Hki.
Lausti Kaarlo Noak, 1904, fil. maisteri, Hki.
Lautsila Kai Rainer Johannes. 1917, yo., Hki.
Lavikainen Tauno, 1912, yo., Kauppilanmäki.
Lavila Sven Erik, 1905. lääkäri, Hki.
Lavila Torsten Osvald, 1906. rehtori, Loviisa.
Lavio Uuno Ilmari, 1902, kansanhuollonjoht., Sysmä.
Lehmus Veli Kalle Heikki, 1913, dipl. ins., Turku.
Lehmus Yrjö, 1911, yo., Hki.
Lehmusvuori Heimo Lenno, 1912, kansakoulunopettaja. Loppi.
Lehonkoski Risto Uolevi, 1915, ekonomi, Tampere.
Lehtimäki Ahti Gunnar, yo.
Lehtinen Eero Johannes, 1911, pastori, Saarijärvi.
Lehtiniemi Toivo Akseli, 1913, metsänhoitaja, Hki.
Lehto Veikko Johannes, 1913, kappalainen, Vehmaa.
Lehtola Väinö Bernhard, 1900, fil. maisteri, Hki.
Lehtonen Jorma Gerhard Matias, 1910, metsänhoitaja, Hki.
Lehtonen Lauri, 1914, yo., Hki.
Lehtonen Osmo Seppo, 1914, yo., Hki.
Lehtovaara Kaarlo Ensio, 1908, lääkäri, Hki.
Lehtovirta Aapo, 1913, yo., Hki.
Lehtovuori Lauri V.
Leikkonen Lauri Olavi, 1908, pastori, Turku,
Leikkonen Yrjö Sakari, 1915. yo., Hki.
Leikola Arvo, nimismies, Uukuniemi.
Leino Otto Veikko, 1912, rautatievirkamies, Harju.
Leinola Tauno.
Leinonen Antti, maisteri.
Leinonen K. Johannes, 1916. yo., Hki.
Leinonen Iivari, 1906, kansakoulunopettaja, Muhos.
Leinonen Lauri Henrik Olavi, 1900, dipl. ins., Imatra.
Leinonen Pekka Veikko, 1902, rehtori, Haapajärvi.
Leinonen Unto K., 1913, yo
Leiponen Kauko Olavi Antero, 1911. dipl. ins Hki.
Leiviskä Iivari Gabriel, 1876, professori, Hki.
Leivo Harry Otto Adolf, 1911, kirkkoherra, Hki.
Leminen Veikko.
Lempinen Väinö, 1906, fil. maisteri, Loimaa.
Lemponen Pentti Matias, 1914, ins., Kurikka
Lepistö Eino Eemil, 1911, fil. kand., Vampula.
Leppo Niilo Matti Rafael, 1908, yo., Mikkeli.
Leppämäki Ossi Ilmari, 1918, yo., Hki.
Leppänen Aarne J., 1913. yo., Hki.
Leppänen Sulo I., 1914. yo., Hki.
Leppänen Timo H., 1913, yo., Hki.
Leskinen Eino Aulis, 1904, fil. maisteri, Hki.
Leskelä Heino L., yo..
Leskinen Esa, 1911, yo. Hki.
Leskinen Onni Heikki, 1911, dipl. ins., Hki.
Leskio Erkki, 1914, kirkkoherran apul., Iisalmi.
Liesvirta Eemil Johannes, 1913, yo., Hki.
Liikkanen Viljo I., 1916, yo., Hki.
Liimatainen Arvo Johannes, 1921, opiskelija, Oulu.
Liimatainen Yrjö V. E., 1917, yo., Hki.
Liimola Matti Engelbert, 1903, yo., Hki.
Liisanantti Kauko Kalervo, 1913. nimismies, Ylitornio.
Liisto Yrjö Kalervo, 1914. yo., Hki.
Lilja Kaarlo Viljo Kultimo, 1905. metsänhoitaja, Hki.
Lilja Niilo Kustaa, 1913, kirkkoherran apul., Lemi.
Lilliakus Mauri.
Lisma Samuli, 1906. metsänhoitaja, Kajaani.
Lindborg Carolus, 1889, professori, Hki.
Linden Unto Walter, 1912, yo., Hki.
Lindroos E., yo.
Linko Eino B. Y., 1915, yo., Hki.
Linko Frans Emil, 1904, varatuomari, Hki.
Linkola Kaarlo, 1888, professori.
Linkola Klaus Paul Johan-nes, 1916, maat. metsät, kand., Hki.
Linkosalmi Aimo, 1911, yo., Hki.
Linna Erkki Arvo, 1915, apul. pol. tarkast., Hki.
Linnaniemi Valter Mikael, 1876, professori.
Linnansaari Pauli, 1913, kirkkoherran apul., Pihtipudas.
Linnansalmi Erkki Ilmari, 1904, arkkitehti, Hki.
Linnavirta Oiva Henrik, 1915, Padasjoki, ekonomi, Lahti.
Linsuri Paavo Valdemar, 1903, ins., Haapajärvi.
Lintunen Martti Olavi, 1908, pastori, Kontiolahti.
Lipari Tapio, yo.
Lippo Veikko Akseli, yo.
Listo Yrjö Tapio, 1906, dipl. ins., Oulu.
Littu Helmer Paavo, 1914, maanmittausins.
Loimaranta Vilho J., 1912, yo, Hki.
Loimu Alpo Robert, 1902, tehtaan edustaja, Tre.
Loimu Keijo Veli, 1911, maisteri, Hki.
Loppi Veikko, 1911, fil. maisteri, Hki.
Lotila Niilo, 1911, metsänhoitaja, Hämeenlinna.
Louhi Kaarlo Ilmari, 1914, metsänhoitaja, Rovaniemi.
Louhiluoto Aimo Tapio, 1915, opettaja, Saukkola.
Louhio Erkki Erik, 1919, ekonomi, Lemi.
Loukkola Seppo Alpo, 1912. kauppias, Oulu.
Lounasheimo Lauri Leevi, 1913. yo, Hki.
Lukkari Reino, luutnantti.
Lumiala Veli Sune Kaarlo, 1906, lehtori, Lieksa.
Lumme Taito Mikael, 1903, kirkkoherra, Uurainen.
Luoma Paavo Iisakki.
Luomi Martti Sakari, 1917, metsänhoitaja, Kuru.
Luomi Tauno Aleksanteri, 1911, voimistelunopettaja, Järvenpää.
Luostarinen Aarne Veikko, 1902, ins., Oulu.
Luosto Panu Jouko Tapio, 1915, fil. maisteri, Hki.
Luukko Aaro Matti, 1904, ins., Oulu.
Lyytikäinen Lauri, 1911, rautatievirk. Oulu.
Lähde Arvo V., 1910, metsänhoitaja, Hki.
Lähteenkorva Otso Elias Untero, 1911, ekonomi, Tre.
Lähteenmäki Frans Olavi, 1909, kirkkoherran apul., Hki.
Länsimies Erkki A.
Lönnrot Martti Immanuel, 1915, yo, Hki.
Löyskä Väinö Johannes, 1898, arkkitehti, Taipalsaari.
Löytökorpi Martti Vilhelmi, 1910, yo, Hki.

M
Maasala Jaakko teodor Alfred, 1909, yo, Hki.
Maijala Kaarlo Olavi, 1910, huoltopäällikkö, Tre.
Maijala Paavo, dipl. ins.
Majala Heikki T.K., 1915, yo, Hki.
Majanen Sten Ilmari, 1910, yo. Hki.
Makkonen Eino Eemil, 1904, tuomari, Hki.
Makkonen Reino Kullervo, 1914, ins., Rovaniemi.
Malenius-Rekola Matti, yo
Mali Atle Menolti, 1904, lääket. lis., Pori.
Malmberg Veli Jaakko, 1885, kihlakunnantuomari, Mikkeli.
Malmia Tuulo Sampo, 1908, dipl. ins., Outokumpu.
Malmivaara Heikki Tapani, 1912, maanviljelijä, Iittala.
Malmivaara Arvi Taneli, 1908, kansanedustaja, Kiuruvesi.
Malmivaara Paavo Vilho, 1906, kappalainen, Pielisjärvi.
Malmivaara Väinö Rafael, 1879, piispa, Oulu.
Mankinen Eino, 1914, pappi, Rantasalmi.
Manner, Eero Johannes, 1913, lakit, kand,, Hki, myöh. maaherra.
Mannila Tauno Olavi, 1912, lääkäri, Hki.
Manninen Otto, 1872, professori, Hki.
Manninen Swan Ohto Antero, 1907, fil. maisteri, Hki.
Mannio Pekka, ins., Hki.
Mansala Jaakko Theodor Alfred, 1909, metsänhoitaja, Hki.
Mansala Matti Theodor, 1911, agronomi, Hki.
Mansikkamäki Oiva Herman, 1911, ins., Salo.
Mansio Harry Bernhard, 1910. yo, Hki.
Markkala Eero A., 1911. yo, Hki.
Maiteta Matti Sakari, 1913, toimitusjohtaja, Riihimäki.
Martikainen Martti Sakari, 1916, pappi, Kuopio.
Martikainen Paavo Johannes, 1912, kappalainen, Kuopio.
Marttila AaroAlarik, 1907, pastori, Oulu.
Marttila Heikki, yo.
Marttinen Erkki Elias, 1910, yo,
Marttila T.L Marttinen Heikki, 1912, yo, Hki.
Massala Lasse, 1910, dipl. ins., Kuopio.
Matilainen Esko, yo.
Matinolli Urho Johannes, 1893, lääket. lis., Hki.
Matiskainen Jorma Albin, 1910, lääket. lis., Hki.
Mattila Esko, 1915, yo, Lammi.
Mattila Jalo Jorma Jouko, 1911, fil. kand., Hki.
Mattila Niilo, yo.
Maula Martti T, 1910, yo, Hki.
Maula Onni J., 1916, yo, Hki.
Maunula Esa K., yo.
Maunula Tauno Pentti, 1915, yo, Hki.
Mehtonen Pentti, 1917, yo, Hki.
Mela Matti V., 1912, yo, Hki.
Melamies Mauri Robert, 1916, metsänhoitaja, Hki.
Melamies Pentti O., 1915, yo, Hki.
Melanen Matti, yo.
Melanen Pentti, 1917, yo, Hki.
Melkas Antti Elias, 1910, fil. kand., Hki.
Merenmies Maunu Veikko, 1907, ekonomi, Myllykoski.
Merikallio Pauli Asser Antero, 1903, lääket. lis., Myllykoski.
Meriluoto Jaakko Herman, 1917, dipl. ins., Lahti.
Metsola Eero, 1912, pastori, Hki.
Metsovaara Erkki Heikki, 1915, yo, Haapavesi.
Mettälä Kalle Viljo, 1912, yo, Hki.
Meurala Gunnar, yo.
Mielonen Antti, yo.
Miesmaa Uljas Iivari, 1898, varatuomari, Oulu.
Mietola Toivo, 1915, metsänhoitaja, Yli-Lesti
Miettinen Erkki Veijo, 1916, yo, Hki.
Miettinen Paavo Päiviö, 1900, pankinesimies, Sammatti.
Mikkilä Osmo Kalervo, 1918, ekonomi, Jyväskylä.
Mikkola Arno Veikko Vilhelm, 1912, maisteri, Haapajärvi.
Mikkola Esko Johannes 1915, yo, Hki.
Mikkola Jouko Martti Kalervo, 1909, yo, Hki
Mikkonen Erkki Veijo 1910, lääket. lis., Hki
Mikkonen Otso Ensio 1910, kamreeri, Hki.
Mikkonen Pauli Heikki 1914. yo, Hki.
Moilanen Kauko Aatos Ilmari, 1916, yo, Hki.
Muilu Arvi, 1911, Tampere
Muilu Vilho Johannes 1915. kappalainen, Ilomantsi
Muittari Veikko Aukusti 1913, fil. kand., Hki.
Murto Matti Ensio, yo
Mustakallio Erkki Jaakko Juhani, 1906, rehtori, Saarijärvi.
Mustakallio Heikki, 1916, yo, Hki.
Mustakallio Olavi Esko, 1914, yo. Hki.
Mustonen Alpo, 1914, pastori, Myllykoski
Murtonen Uuno, yo.
Muukkonen Reino, 1914, kansakoulunopettaja, Lappeenranta.
Myllykangas Oiva Mikael 1910, yo, Hki.
Myllynen Martti V.
Myllärniemi Uuno Armas 1904, hammaslääkäri, Hämeenlinna.
Mäenpää Viljo Olavi, 1908, agronomi, Perniö.
Mäkelä Eino K. E., 1913, yo, Riihimäki.
Mäkelä Erkki, 1917, yo, Hki
Mäkelä Erkki, 1913, yo, Hki
Mäkelä Jussi, tarkastaja
Mäkelä Kauko Kullervo, 1913, metsänhoitaja, Kymenranta.
Mäkelä Mikko Salomon, 1914, ins., Jyväskylä.
Mäkelä Reino Kustaa Erkki 1913, yo, Hki.
Mäkelä Pentti O.A., 1919, yo, Hki.
Mäkelä Urho, 1915, yo, Hki
Mäki Arvo Ilmari, 1908. agronomi, Lieto.
Mäki Viljo Sakari, 1909. agronomi, Kerava.
Mäki Yrjö, yo.
Mäkinen Eero, 1917, yo, Hki
Mäkinen Kaarlo Veijo Uolevi 1912, yo, Hki.
Mäkinen Pentti, 1914, yo, Hki.
Mäkinen Rauno Ilmari, 1909, asemapäällikkö, Niinisalo.
Mäkinen Toivo Kalervo, 1907, yo. Hki.
Mäkinen Väinö Oskari, yo
Mäkipentti Matti Aksel, 1906, lääkäri, Kangasniemi
Mäkisalo Jorma. 1905, yo, Tre.
Mäntylä Aimo August.
Mäntylä Erkki Sakari, 1913, yo, Hki.
Mäntylä Tapani I, 1916, yo, Hki.
Mäntynen Matti, 1915, yo, Hki.
Mäntyvaara Keijo Ensio, 1908, opettaja, Leppävirta.
Määttä Eino Johannes, 1904, ins., Pyhäjoki.
Määttä Kaarle Nikolai, 1900 maat. metsät, kand., Oulu.

N
Nakari Jaakko E, 1913. yo, Hki.
Nakari Kauko Kalervo, 1914. ekonomi, Jämsänkoski.
Narvala Niilo Gösta, 1911, fil. maisteri, Hki.
Naskila Eino Olavi, yo.
Nenye Aarre Immanuel, 1907, kirkkoherra, Velkua.
Nepponen Väinö Erik, 1914, yo., Hki.
Nevala Sulo, 1909, pappi, Lestijärvi.
Nevalainen Oskari Ferndinand, 1907, ins., Kajaani.
Niemelä Toivo Isak, 1913, ins., Hki.
Niemi Aukusti R., 1869, professori, Hki.
Nieminen Armas Vilhelm, 1913, fil. tri., Hki.
Nieminen Kauko, 1914, raut. virkam., Haapamäki.
Nieminen Kauko, 1915, yo., Hki.
Nieminen Niilo Jalmari, 1911, fil. maist., Turenki.
Nieminen Tuomo S., 1913, yo., Hki.
Niemioja Teuvo Olavi, 1915, ins., Hki.
Niinimaa Erkki Artturi, 1909, yo., Hki.
Niinimaa Matti Aleksanteri, 1911 fil. kand.. Veitsiluoto.
Niininen Reino Elias Antero, 1906, pastori, Mikkeli.
Niinivaara Pentti V , 1917, yo., Hki.
Nikkilä Arvi Aukusti, 1901, varatuomari, Hki.
Nikkilä Olavi, yo.
Nikkilä Osmo Antero, 1914, yo., Hki.
Nikkilä Reino Jeremias, yo., Hki.
Nikkinen Tauno Eemeli, 1912, kapteeni, Hamina.
Nikula Oiva Ilmari, 1908, agronomi, Hki.
Nikulainen Yrjö, 1913, Salo.
Nirvi Ruben Erik, 1905, fil. kand., Hki.
Niskanen Eelis, 1900, agronomi, Toijala.
Nissilä K. K., Kokkola.
Nissinen Karl Birger Lasse, 1899, yo., Hki.
Niva Arvo Mikael, 1909, pastori, Säyneinen.
Nivari Risto Johannes, 1913, kirkkoherran apul., Kuortane.
Nokelainen Erkki Sakari, 1919, rautatie kirjuri.
Nordberg Paavo, KHM:n lomakevarastonhoit.
Nordenstreng Aarno, 1899, yo., Saarijärvi.
Norio Eino Ake, 1910, metsänhoitaja, Oulu.
Norio Onni Harald, 1913, Hki.
Noronen Robert J., 1915, yo., Äänekoski.
Norri Heikki Kalervo, 1918, metsänhoitaja, Kokemäki.
Nortia Martti, 1914, pastori, Hki.
Nortia Paavo S., 1917, yo., Hki.
Nummela Alpo A., 1913, yo., Riihimäki
Nummenranta Eino Olavi, 1913. yo., Hki.
Numminen Aaro, 1914. yo., Hki.
Numminen Aate Akseli, 1910, pappi, Parkano
Nuolimaa Yrjö Olavi, kamreeri, Hki.
Nupponen Veikko Aulis Arttur, 1914, yo., Hki.
Nurmela Ilmo Olavi, 1903, kauppatiet, kand., Hki.
Nurmi L., Tapio, 1912, yo., Hki.
Nurmi Heikki S., 1915, yo., Hki.
Nurminen Viljo, yo.
Nuutilainen Mauno Muisto Jalmari, 1919, pankkivirk., Hki.
Nuutinen Erkki Johannes, 1906, kansakoulun opett., Lauttakylä.
Nuutinen Johannes K., 1917, yo., Hki.
Nuutinen Veikko Vilho, 1903, lääkäri, Konnevesi.
Nykänen P Ilmari, 1912, yo., Hki.
Nykänen Yrjö, yo
Nyström U., arkkitehti.
Nyyssönen Juuso Kalevi, 1912, yo., Hki.
Nappa Lauri Johannes, 1901, lääkäri, Kontiolahti.
Närhi Eino Olavi, 1912, prokuristi, Jyväskylä.
Närhinen Jorma Unto; 1912, luutn., Tre.
Näsi Valdemar, päätoimittaja.

O
Oittinen Osmo U., 1914, yo., Hki, myöh. Uuden Suomen toim. joht.
Ojajärvi Aulis Onni, 1913, fil. kand., Nurmo.
Ojajärvi Eino, 1911, kirkkoherran apul., Mieslahti.
Ojala Seppo Aulis, 1915, yo., Hki.
Ojala Veikko Antero, 1908. maisteri, Heinola
Ojanen Unto Kullervo, 1909. rakennuspiirustaja, Hki.
Ojanne Olavi Otto Ensio, 1911, yo., Hki.
Ojanperä Pentti Mikael, 1914, yo., Lapua.
Okko Veikko Oma Toivo, 1912. geodeetti, Hki.
Oksala Väinö. Oksanen K. Samuli, 1913. toinen vt. kappal., Hki.
Oksanen Urpo, 1911, yo., Hki.
Oksanen Vilho, 1915, yo., Hki.
Olander Einar Valfrid Waldemar, 1901, yo.
Olkanen Paavo Reino Johannes, 1911, agronomi, Pornainen.
Olsoni Emerik, maisteri
Oravainen Mauno Aaprami, 1905, lääkäri, Pudasjärvi.
Oravala Reino, yo.
Orispää Kaarlo Lauri, 1907, varatuomari, Tre.
Orrenmaa Kaapo V, 1889, hammaslääkäri, Hki.
Ovaskainen Tauno Aukusti, yo., Hki.

P
Paajanen Väinö Olavi, 1911, yo., Hki.
Paakkonen Olavi, yo.
Paananen Oiva Henrik, 1915, ekonomi, Lahti.
Paasikivi Erkki Kalervo, yo.
Paasikivi Viljo A., 1917, yo., Hki.
Paasio Ilmari, lehtori.
Paavola Eero Tuomas, 1916, apul. metsänhoitaja, Heinola.
Paavola Ilmari Valdemar, 1905, maisteri, Tuusula.
Paavola Jouko, 1909, fil. maisteri, Hki.
Pahkala Samuli Severus, 1912. johtaja, Tyrvää.
Paimela Kauko
Pajari Reino Matti, 1913. agronomi, Kuusamo.
Pajunen Heimo J., 1912, yo., Heinola.
Pajunen Uoti, yo.
Pakaslahti Aaro Antti, 1903, fil. tri., Hki.
Palo Toivo Ilmari, 1913, pastori, Joensuu.
Palokangas Lauri Eerikki, 1910. fil. kand., Hki.
Palonperä Eelis Arvo, 1911. lehtori, Hki
Palosaari Erkki Eemeli, 1909, metsänhoitaja, Rovaniemi.
Palosuo Erkki.
Palosuo Lauri A., 1913, yo., Hki.
Parikka Eino Alfred, 1904, maisteri, Hki.
Parikka Tauno R., yo., Hki.
Parmela Heikki Antero, prokuristi, Lahti.
Parras Kauko Eelis Päiviö, 1912, yo.. Hki,
Partanen Vilho Ensio, 1910, pastori, Lahti.
Passi Paavo O., 1917, yo., Hki.
Paunu Lauri Abraham, 1910, pappi, Hki.
Peippo Martti Mikael, 1907. opettaja, Lahti.
Pekanheimo Väinö Ensio, yo.
Pekkala Saarni Kalervo, 1908. fil. maisteri. Oulu.
Pekkala Toivo Johannes, 1915, yo, Hki.
Pekkala Vieno Anton, 1911, yo, Hki.
Peltola Heikki, 1901, maisteri, Hki.
Peltola Otto Vilhelm, 1906, agronomi, Jämsänkoski.
Peltola Pentti Johannes, 1918, lääket. lis. Hki.
Peltoniemi Uuno Fredrik, 1907, maisteri, Joensuu.
Pelttari Jouni Osmo, 1915, varatuomari, Oulu.
Pensala Väinö Johannes, 1912, lääkäri, Hki.
Pentti OivaT.T., 1918, yo, Hki.
Penttilä Aarne K., 1916, yo, Hki.
Penttilä Martti, 1904, varatuomari, Oulu.
Penttilä Onni Antero, 1915, ekonomi, Hki.
Penttilä Osmo Ilmari, 1910, ins., Karstula.
Pere Kaarlo Reino, 1903, agronomi, Vilppula.
Permanto Eero Alvar, 1915, yo, Hki.
Perttula Tauno Antton, 1914, pastori, Kesälahti.
Perttunen Aaro, 1905, metsänhoitaja, Kajaani.
Perttunen Eino Antero, 1907. hammaslääkäri, Kajaani.
Perttunen Veikko Iivari, 1908. res. luutn., Loimaa.
Peräntie Kaarlo Tapio, 1907, isännöitsijä, Hki.
Pesonen Kalevi A J, 1915, yo, Hki.
Pesonen Niilo, 1902, professori, Hki.
Pesonen Vilho Gabriel, 1898, kansanopiston johtaja, Lapinlahti.
Pesu , Aleksander, 1911. yo, Hki.
Piesala Antti Viljam, 1912. yo, Hki.
Pietilä Antti J., 1878, professori, Hki.
Pietilä Mauno Urho l., 1913, yo, Hki.
Pihkala Kaarlo Uolevi, 1905, agronomi, Hki.
Pihlamaa Aatos H., 1917. yo, Hki.
Piiroinen Taito K.K., 1918. yo, Hki.
Piiroinen Paavo Vilho, 1905, lääkäri, Alastaro.
Piponius E. August, 1868, professori, Hki.
Pirinen EskoA.J., 1917, yo, Hki.
Pirilä Veikko P., 1915, lääkäri, Hki.
Pihkala Ensio Samuli, 1915, kirkkoherran apul. Lappeenranta.
Pirkka Erkki Kalervo, 1906, pastori, Sippola.
Pirkola Heikki, 1914, yo.
Pitkänen Aulis Lauri Kalevi, 1913, yo, Hki.
Pitkänen Eino E., 1910, yo, Hki.
Pitkänen Erkki, 1912, yo, Hki.
Pitkänen Erkki Viktor, 1908, pastori, Taipalsaari.
Pitkänen Paavo J., 1913, yo, Hki.
Pitkänen Paavo, 1908, pankinjohtaja, Hki.
Pitkänen Seppo M. Ilmari, 1916, yo, Hki.
Pohjanoksa Veikko Kalervo 1911, kirkkoherra, Hki.
Pohjanpalo Jouko Jalo, 1908, tohtori, Hki.
Pohjanpalo Inko Juhani, yo.
Pohjanpalo Jorma, 1905, toimittaja, Hki
Pohjola Mauno Valio, 1913, metsänhoitaja, Keuruu.
Pohjola Urho.
Pohjola Vesa Heikki, 1908, pastori, Hamina.
Poikela Eino Aleksanteri, 1901, nimismies, Haukipudas.
Poikela Lauri, 1912, hovioik. ausk., Hki.
Porra Kari Samuel, 1910, pastori, Savonlinna.
Porras A. Olavi, 1907. yo, Hki.
Posti Martti Fabian, 1913, yo, Hki.
Pottala Vilho Johannes, 1910, agronomi, Lumijoki.
Poukka Antti.
Poukka Pentti.
Poukka Veikko, yhteiskoulun johtaja, Uuras.
Poutiainen Väinö Iisakki, 1895, varatuomari, Oulu.
Puhakka Edvard, 1898, ins., Hki.
Puhakka Osmo Mikko, 1910, yo, Hki.
Puhakka Yrjö Vilhelm, 1888, tri, Hki.
Pukki Kosmos, 1905, fil. maisteri, Hki.
Puikki Esko Kaarlo Sakari, 1910, fil. maisteri, Karinainen.
Pulkkila Uuno Topias, 1905, fil. maisteri, Kemi.
Pulkkinen Kalervo, 1912, v.t. kirkkoherra, Hki.
Pulli Antti Arvi, 1905, kirkkoherra, Joutsa.
Pulliainen Eino K.
Pullinen Pentti, 1908, agronomi. Hki.
Puntila Lauri Adolf, 1907, fil. maisteri, Hki.
Puolakka Toivo Santeri
Purma Karl Gustaf Erik, 1906, hovioik. ausk., Hgin pitäjä
Puro Sulo Matias, 1903, hovioik. ausk., Hgin pitäjä
Purokoski Paavo, yo, Hki.
Purra Erkki J., 1913, yo, Hki.
Pursiainen Reino Erkki, 1911. yo, Hki.
Putte Matti Kalervo, 1915, toimistopäällikkö, Turku.
Puukko A. Filemon, 1875, tri, Hki.
Puuperä Erkki Yrjö Ilmari, 1915, yo, Hki.
Pyhälahti Ahti Pellervo, 1907, fil. maisten, Tku.
Pyhälahti Onni Einari, 1904, maanmittausins., Tyrvää.
Pylkkänen Kauko Aulis, 1909. lääkäri, Lahti.
Pylkkänen Viljo Iivari Olavi, 1910. maanviljelijä, Mikkeli.
Pyrhönen Aaro, 1912, kirkkoherra, Suonenjoki.
Pyy Pentti Kalervo, 1913, pappi, Kiuruvesi.
Pyy Urho Veli Väinämö, 1909, kirkkoherra, Pelkosenniemi.
Pyykkö Viljo Eemil, 1910, voimistelunopettaja, Hki.
Pyörnilä Eino, 1906, kansakoulunopettaja, Eno.
Pyysalo Risto Paavo, 1915, yo, Hki.
Pärnänen Paavo Olavi, lääket. ja kir. tri, Hki.
Pätiälä Erkki. Pätiälä Jorma Erkki, . 1912, lääkäri, Hki.
Pätiälä Risto, 1911, lääkäri, Hki.
Pättiniemi Pauli Johannes, 1904, isännöitsijä, Hki.
Pöntys Aatu Johannes, 1914, ins.,Oulu.
Pöyry Tauno Akseli, 1904, yo. Hki.

R
Raassina Simo Kulervo, 1915, yo.
Raekallio Tapio Toivo Kalervo, 1915, yo, Hki.
Rahko Pentti Jorma Tapio, 1909, lakimies. Hki.
Rahola Viljo Augusti, 1895, piiritarkastaja, Hki.
Railas Eugen. 1911, yo, Hki.
Rainio Aarno Uolevi, 1914, ins., Raahe.
Rainio Aarne, professori, Hki.
Rainio Eero S, 1916, yo, Hki.
Raitio Aaro Akseli, 1911, pappi. Hki.
Raivio Uuno Armas, 1910, yo, Hki.
Raivio Veli Olavi Kosto Jorma, 1912, yo, Hki.
Raivio Vilho Abraham, 1907. maat. metät kand., Hki.
Rajakari Erkki A., 1916, yo, Hki.
Ranta J. Olavi, 1913, yo, Hki.
Rantakari Paavo Johannes, 1915, yo, Hki.
Rantanen Kauno Kalervo, 1911, toimistosihteeri, Hki.
Rantanen Sävel
Rapeli Teuvo Sakari, 1915, ekonomi, Hki.
Rapola M., 1891, dosentti, Hki.
Rasila Oiva Juhani, yo.
Ratia Erkki Anttoni, 1914, dipl. ins., Hki.
Raunio Lauri, 1913, yo, Kokemäki.
Raunio Aarne, professori, Hki.
Raunio Lauri, yo, Hki.
Rauno Viljo
Rauramo Josef Bernhard, 1896, dipl. ins., Pori.
Rauste Eino Johannes, 1879, dipl. ins., Tre.
Rautavaara Toivo Fredrik, 1905, fil. maisteri, Tku.
Rautiainen Väinö Armas, 1912, yo, Hki.
Reima Pekka Nyyrikki, 1912, dipl. ins., Hki.
Reinilä Eero Johannes, 1910, pastori, Kemi.
Rekola Juhani, 1916, pastori, Porvoo.
Remes Veikko Olavi, 1913, toimistosihteeri, Oulu.
Repola Sakari Johannes, 1913, pastori, Kalajoki.
Revola Paavo Villiam, 1914, metsänhoitaja, Savonlinna.
Riikonen Yrjö O., 1913, yo, Hki.
Riipinen Einari, 1902. yo. Hki.
Rinkinen Pekka Olavi, 1903. ins., Hki.
Rikamaa Jaakko Hemming, 1914, yo, Hki.
Rinkula Aarne K. Kr., 1912, agronomi, Mouhijärvi.
Rinne Eino Niilo Ilmari, 1907, pastori, Pertunmaa.
Rinne Toivo Tapio. 1906, arkistonhoitaja, Vaasa.
Ripatti Jalmari Edvard, 1913, yo, Hki.
Risku Heikki.
Ristiluoma Urho Viktor, 1912, tarkastaja, Oulu.
Ristniemi R. Markus, 1918, yo, Hki.
Ritvanen K.Jaakko, 1914, opettaja, Hki.
Roina Erkki Oskari, 1909, ekonomi, Hki.
Rontu Lars Göthe, 1912, pappi, Hyvinkää.
Roschier Y.
Roschier Torsten Yngve, 1902, lääket. kir. tri. Hki.
Rosma Heikki Villiam, 1912, kirkkoherra, Laurila.
Routto Toivo Aleksanteri, 1905, tilitarkastaja, Hki.
Ruismäki Paavo M., 1912, yo, Hki.
Rullo Sulo Eenokki, 1905, ins., Vaasa.
Ruoho Markus, 1909, ins., Hki.
Ruoppi Tauno.
Ruskonmaa Lauri Verner, 1901, kirkkoherra, Saloinen.
Rutanen Eino A., 1913. yo, Hki.
Ruuska Aleksi, 1901. ins., Tre.
Ruuskanen Kaarlo.
Rytkönen Aarne Aleksander. 1907, fil. kand., Kiuruvesi.
Rytkönen Lauri Olavi, 1907, lehtori, Hki.
Rytkönen Martti Eenokki, 1917, ekonomi, Hämeenlinna.
Räihä Valde, 1889, asemapäällikkö, Lappeenranta.
Räikkönen Erkki Aleksanteri, 1900, maisteri, Hki.
Rämesalo Tauno Mainio, 1914, pastori, Nurmes.
Räsänen Pentti V., 1910, yo, Hki.
Röyskö Ensio H., 1914, yo, Hki.

S
Saari Aarno V., 1917, yo, Tre.
Saari Kaarlo Armas, 1904, yo, Hki.
Saari Juho Jalmari, 1912, pastori, Mommila.
Saari Kauko Hermanni, 1908, agronomi, Keuru.
Saari Viljo Markus, 1907, lääkäri, Seinäjoki.
Saarikivi Ahti Kullervo, 1915, voimistelunopettaja, Outokumpu.
Saarinen Eino, 1914, Jyväskylä.
Saarinen Erkki Johannes, 1899, pankinjohtaja, Mikkeli.
Saarinen Paavo Heikki, 1909, Hki.
Saarinen Veli Paavo, 1908, varatuomari. Hki.
Saarinen Voitto Armas, 1906, ins., Tornio.
Saarinen Yrjö Reino, 1899, dipl. ins., Tku.
Saario Jaakko Einar, 1903, liikemies, Isokyrö.
Saarnisto Kauko Vilhelm, 1905, maisteri, Pietarsaari.
Saarto Eino Olavi, 1898, maanmittausins., Huttinen.
Saastamoinen Vilho Kaarlo.
Saikkala Jouko Esko, 1911, opettaja. Somero.
Saikkonen Alpo P.P., 1914, yo, Hki.
Sajas Väinö Aleksanteri, 1906, metsänhoitaja, Kajaani.
Saksa Pauli J., 1916, Hki.
Sala Ilmari, lehtori.
Salas U. Olavi, maisteri, Hki.
Salaspuro Veikko Torsten Johannes, 1914, ins., Hki.
Salkoranta Niilo Gunnar, 1912, yo, Varkaus.
Sallinen Paavo, 1902, lääket. lis., Pori.
Salmela Valto, 1907, ins., Tku.
Salmenkallio Heikki Ilmari Johannes, 1902, lääket. kand., Hki.
Salmenkivi Lauri Olavi, 1909, hovioik. ausk. Laukaa.
Salmi Emil Isak, 1906, kirkkoherra, Muonio.
Salmi Jorma S., 1917, yo, Hki.
Salmi O. Lauri, yo, Hki.
Salmi Olle Vilho, 1905, yo, Hki.
Salmi Viljo Oskar, 1905, junanlähettäjä, Voikkaa.
Salmi Yrjö Josef Mikael. 1914, yo. Hki.
Salminen Antti, 1895, maisteri, Leppävirta.
Salminen Kauko Olavi, 1912, ins., Hamina.
Salminen Risto Mauri herman, 1915, yo, Hki.
Salminen Väinö W., 1880, fil. tri., Hki.
Salminiitty Sub Uljas, 1910, yo, Hki.
Salo Lauri Antti, 1904, pastori, Tku.
Salo Niilo Tuomas, 1903, fil. kand., Kauhajoki.
Salokangas Jaakko Ilmari, 1915, yo, Hki.
Salokangas Tauno K, yo, Hki.
Salokangas Veijo, 1910, ekonomi, Pori.
Salokas Timo Mikael, 1910, pastori, Perniö.
Salomaa Martti E., 1917. yo, Hki.
Salonen Erkki.
Salonen Veikko Kalervo, 1918. ekonomi, Kuopio.
Salovaara Lauri Mikael, 1910, pastori, Pieksämäki.
Salpio Urho Heikki Tuomas, 1915, yo, Hki.
Sammalkari K. Jukka G., 1915, yo, Hki.
Sandell Aarno Sarjo Teuvo, 1919, yo, Hki.
Santaholma Matti Kustaa, 1905, ins., Jämsänkoski.
Santaholma Pentti O., metsänhoitaja, Hki.
Santalahti Matti Olavi, 1909, varatuomari, Tku.
Santavirta Osmo O., 1916, yo, Hki.
Saraste Martti Veikko Pellervo, 1914, fil. maisteri, Pieksämäki.
Sares Tauno Vilho, 1912, ekonomi, Hämeenlinna.
Sarjamo Osmo Sakri, 1910, fil. maisteri, Milano.
Sareva Viljo Yrjö Päiviö.
Sario Leo Reino, 1916, fil. maisteri, Hki.
Sariola Tauno Johannes, 1911, tuomari, Kerava.
Sarjamo Jorma.
Sarjamo Osmo Isak.
Sarlin Eelis Ahti.
Sarra Tauno Artturi, 1907, maisteri, Hämeenlinna.
Sataspuro Veikko
Saukkonen Jussi Jaakko, 1905, rehtori, Karkkila. myöh. kokoomuksen kansanedustaja.
Sauramo Siinto Sampo Solmu, 1915, yo, Hki.
Sautti Olavi Alias. 1911. yo, Hki.
Savala Jorma V.
Savolainen E., opettaja.
Savonen Aaro E.I., 1915, yo, Hki
Savonen Kari O., 1912, lääkäri, Hki.
Savonheimo Raine Armas, 1903, lääkäri, Hämeenlinna.
Seitola Kaarlo Veikko Arvo, 1913, hammaslääkäri, Kotka
Selänne Antti
Seppi Y. Veikko. 1912, yo, Kotka.
Seppo Aarno uljas, 1906, kirkkoherra, Siikajoki.
Seppo Eino Eliel, 1901, kirkkoherra, Piippola.
Seppo Uuno Vihtori, 1898. lehtori, Kajaani.
Sepponen Aake Johan, 1911, voimistelunopettaja, Naantali.
Seppä Ahti Uolevi, 1916, toimittaja, Salo.
Seppä Mauri Taisto Heikki, 1916, yo, Hki.
Seppä Urmas, 1911, lääkäri, Jurva.
Seppä Uuno Uljas, 1885, fil. tri., Hki.
Seppälä Aapo Väinö, 1905, ins., Pori.
Seppälä Arvo, 1911, yo, Hki
Seppälä Kalevi, 1913, metsänhoitaja, Ruovesi.
Seppälä Olavi
Seppäläinen Kalervo Antti, 1911, lehtori, Heinola.
Seppänen Heikki Olavi, 1916, yo, Hki.
Seppänen Pentti Jaakko Pietari, 1910, kappalainen, Rovaniemi.
Seppänen Tauno Johannes, 1906, lääkäri, Kaltimo.
Setälä Emil N., 1864, professori, Hki.
Setälä Esko Antero, 1905, ins., Joensuu.
Setälä Kai M.E., 1913, lääkäri, Hki.
Setälä Olli Jaakko K.
Siikaniemi Erkki Olavi, Pellervo.
Siikki Lauri, 1900, agronomi, Hämeenlinna.
Siimes V.L. Kalevi, 1912, lääkäri, Hki.
Siirala Aarno J., 1919, yo, Hki.
Siirala Eero T.S., 1910, yo, Hki
Siirala Erkki T., 1920, yo, Hki.
Siirala Reino Kaarlo, 1909, myyntipäällikkö, Hki.
Siivonen Lauri Kalervo, 1912, fil. tri, Hki.
Silkkilä Eino O., 1912, yo, Hki.
Siltanen Kaarlo Johannes, 1915, yo, Hki.
Siltanen Pentti, 1910, ins., Hki.
Silvent Unto.
Silvola Arvo E., 1902, agronomi, Leppävaara.
Siimahiis Elias, yo, Hki.
Similä Esko Olavi, 1914, yo, Hki.
Simojoki Arvi Iisakki, 1903, kirkkoherra, Karttula.
Simojoki Heikki Juhani, 1906, fil. tri., Kuopio.
Simojoki Martti Ilmari, 1908, pastori, Hki, myöh. arkkipiispa.
Simojoki, Miika Sakari, 1901, poliisimestari, Kuopio.
Simonen Runo Seppo, 1912, toimittaja, Hki.
Sipari Tapio, 1915, yo, Hki
Sipilä Aarne.
Sipilä Jorma Uolevi, 1906, ap. pastori, Oulu.
Sipilä Keijo Valio, 1911 yo., Hki.
Sipilä Pauli Valfrid, 1899, agronomi, Rovaniemi.
Sipilä Pertti J, 1917, yo, Hki.
Sipilä Sigfrid Aarne, 1903, opettaja, Viljakkala.
Sipilä Toivo Ilmari, 1914, yo., Hki.
Sippola Ilmo Väinö Pentti, 1916, ekonomi, Valkeakoski.
Sirelius Uuno T, 1872, professori, Hki.
Siro Urho Edvin, 1911, pappi, Hki.
Sirviä Samuli Johannes, 1918, metsänhoitaja, Sotkamo.
Snellman Eino Fredrik, 1910, yo, Hki.
Soini Antti Mattias, 1905, pankinjohtaja, Seinäjoki.
Soini Eero. yo.
Soini Unto, 1912, yo, Jyväskylä.
Soini Yrjö Adolf, 1904, pastori, Vaasa.
Solanius Niilo Matti, 1909, toim. joht, Hki.
Sorjamo Jorma Valio, 1913, sähköttäjä, Vaasa.
Soveri Jorma Eelis, 1909, rehtori, Lohja.
Solin Albert Edvard Henrik, 1913. fil. kand., Hki.
Staver Niilo Gunnar, Hki.
Stenstam Aage Rolf, 1914. yo., Hki.
Streng Osvald, 1872, professori, Hki.
Stahlberg Juho, 1907, varatuomari, Hki.
Sukselainen Vieno Johannes, 1906, fil. tri., Hki.
Sundvall Jarl, yo.
Suoja Kauko Kalervo, 1911, fil. maisteri, Tku.
Suomaa Väinö Edvard, 1903, ins., Hki.
Suomalainen Alpo K, 1914, yo., Hki
Suomela V. Samuli, 1918, yo., Hki.
Suominen Martti Uolevi, 1918, res. vänr., Kajaani
Suoniemi Viljo Aleksius, 1903, fil. maisteri, Tre.
Suonio Veli Johannes, 1914, dipl. ins., Kuopio.
Suontausta Tauno Erland, 1907, tri, Hki.
Suorsa Martti
Supinen Pekka, 1881, fil. kand., Pori.
Surakka Heikki Eino Untamo, 1910, yo., Suojärvi.
Surakka Veli K. Fr., 1917, yo., Hki.
Susitaival Paavo Oskar Edvard, 1896, ev. luutn., Hki.
Sutela Olavi Pellervo, 1912. yo., Hki.
Sutinen Tauno J. K., 1913. yo.
Suuronen K. Esko l., 1917, yo., Hki.
Suuronen Pauli, 1908, yo.
Suvanto Viljo Bernhard, 1905, ins., Hki.
Syrjä Aarno Ilmari, 1912, sähköttäjä, Toijala.
Syrjä Kalle, 1916, yo, Hki.
Syväri Lasse Arvi, 1904, eläinlääkäri, Oulu.
Syväri Olavi, 1909, toimittaja, Hki.
Söyrinki Niilo, 1907, tri, Hki.
Söyrinki Viljo Aarne Ilmari, 1916, yo.

T
Tahvanainen Ossi V., 1919. yo., Hki.
Tahvonen Eino Vilhelm, 1909, fil. maisteri, Hki.
Taimi Väinö J., yo. Santahamina.
Taipale Pentti, 1910, kappalainen, Lahti.
Taivainen Aito Erkki Johannes. 1915, metsänhoitaja, Pieksämäki.
Taivakka Eero Mikko, 1903, lääkäri, Ylistaro.
Takala Arvi Matias, 1905, pappi, Suonenjoki.
Takala Erkki, 1921, yo., Hki.
Takala O. likka L, 1917, yo., Hki.
Takkinen Leo Eero, 1903, yo., Kemi.
Talikka Aulis J., 1915, yo., Hki.
Talvikallio Eino Jalmar, 1913, opettaja, Hki.
Talvitie Arvo Kalervo.
Talvitie Veikko Armas Rafael, 1907, lääkäri. Lahti.
Talvitie Yrjö Ilmari, 1906, lääket. lis., Impilahti.
Tammenoksa Esko, agronomi.
Tammenoksa O., yo.
Tamminen Antti Jooseppi, 1917, yo., Puistola.
Tamminen Johannes, luutnantti
Tamminen Reino Jalmari, 1915, agronomi, Hki.
Tamminen Tauno Erkki, 1914, ins., Valkeakoski.
Tammivaara Erkki Armas, 1900, lääkäri, Preitilä.
Tarkkanen Matti Rafael, 1914, opettaja, Laihia.
Tanskanen Armas Pekka, 1890, opettaja, Ylivieska.
Tapaninen Antti Sakari, 1900, rautat. virkam., Kokkola.
Tarna Paavali F., 1915, yo., Hki
Taskinen Sulo Vilho, 1890, fil. maisteri, Hki.
Taube Antti Sakari, fil. kand., Tku.
Taulamo B., 1905, yo., Hki.
Tavalla Aarne, 1899, agronomi, Saarijärvi.
Tavalla Aatos, 1901, agronomi, Hki.
Teeriaho Heimo Johannes, 1909, metsänhoitaja, Oulu.
Teirilä Pertti Juhani, 1916, yo., Hki.
Telaranta Kaarlo Armas, 1915, lakimies, Hki.
Telkkä Antti. Temmes Y. Harald, 1917, yo., Hki.
Tenkku Jussi A., 1917, yo., Hki.
Terho Martti Johannes, 1898, maisteri, Hki.
Tervaskari Väinö Juhani, 1911,prokuristi, Hki.
Tervo Olavi Juhani, 1915, yo., Savonlinna.
Teräs Oiva Olavi, 1915, yo., Hki.
Teräsalmi Viljo Kai evi, 1915, yo., Hki.
Tevaluoto Veli M., 1905, pankinjohtaja, Tku.
Thuring Väinö. Tienari Artturi, 1907, fil. maisteri, Tre.
Tiesmaa Erkki Antero, 1907, maisteri, Oulu.
Tiesmaa Lauri Ernst, 1911, yo.. Hki.
Tiesmaa Reino Kustaa, 190_1, ekonomi, Hki.
Tiilikainen Ensio, 1916. yo., Hki.
Tiitola Antti Kaarlo, 1917. yo., Hki.
Tikanoja Viljo Valtteri, 1899, lehtori. Kuopio.
Tikkanen Erkki Aapeli, 1915, yo., Mänttä.
Tikkanen Viljo. Tinonen Erkki Johannes.
Tissari Eino A., 1911, yo., Hki.
Tissari Reino Arvo Olavi, 1915, yo.. Hki.
Tiusanen Miikka, 1907, ins., Hyvinkää.
Tohkanen Veikko Olavi, 1918, yo.
Tervo Yrjö.
Toivila Eero Yrjö Juhani, 1915, yo., Hki.
Toivola Osmo Pellervo, 1907, fil. kand., Tku.
Toivonen Aarne Veikko Päiviö, 1907, fil. maisteri, Hki.
Toivonen Kalevi Matti Aleksanteri, 1915, yo., Hki.
Toivanen Toivo Adrian, 1913, ins., Imatra.
Tolonen Svantte, 1909, kirkkoherra, Hailuoto.
Tolonen Tarmo Jaakko, 1906, toimittaja, Hki.
Tommila Tuomo A. A., 1910, ins., Hki.
Törmä Arvo Johannes, 1912, pastori, Kokemäki.
Tukiainen Arvi, 1911, pastori, Jalasjärvi.
Tulonen Kauko Tapio, 1914, metsänhoitaja, Tre.
Tulikoura Toimi, 1905, varatuomari, Lempäälä.
Tulokas Yrjö August, 1914, yo., Hki.
Tunkelo Aarre Heikki Aukusti, 1903, fil. kand., Hki.
Tuomaa U. A.
Tuomala Aarne V., 1915, yo.
Tuomala Lauri Johannes, 1912, agronomi, Hyvinkää.
Tuomi Lauri Johannes, 1908. kirkkoherra, Ristijärvi
Tuominen Oiva Juhani, 1909. opettaja, Tku
Tuominen Timo, 1914, tuomari, Riihimäki.
Tuominen Uuno Vihtori, 1905, fil. maisteri, Hki.
Tuomivaara Kalle Pentti Ilmari, 1917, osastopäällikkö, Loimaa.
Tuomivaara E. M. Sakri, 1916, yo., Hki.
Tuomola Eero Ilmari, 1916, Tre.
Tuomola Mauno Vihtori, 1901, agronomi, Hki.
Tuomola Olavi Kaarle Johannes, 1907, yo., Hki.
Tuomola Pentti Kustaa, 1913, varatuomari, Hki.
Tuori Timo Johannes, 1910, opiskelija, Riihimäki.
Tuormaa Kalevi.
Tuormaa Ukki Veikko Artturi, 1913, ekonomi, Tre.
Tuovinen Pauli Ilmari, 1903, lääkäri, Hki.
Tuppurainen Uuno, pastori.
Turja Ernesti Aleksanteri, 1882, kunnallisneuvos, Lapua.
Turja Kaarlo Ilmari, 1901, varatuomari, Hki.
Turja Lauri Erkki, 1914, ekonomi, Jyväskylä.
Turkanheimo Armas Kaarlo Martti, 1901, yo., Vaasa.
Turkka Matti, yo. Turppa Arvo Jaakko, 1908, toimittaja, Isokyrö.
Turtola Kaarlo Ilmari, 1908, pastori, Virrat.
Turtola Paavo Antero, 1906, varatuomari, Outokumpu.
Turunen Aimo Armas, 1912, lehtori, Riihimäki.
Tuuli Erkki Viktor, 1914, varatuomari, Hki.
Tuunanen Tauno Johannes, 1914, yo., Hki.
Tuurna Tauno, kapt. evp.
Törhönen Juho, 1906, apul. joht., Nurmes.
Tönkyrä Adolf Einari, 1908, ins., Oulu.
Törmänen Paavo Johannes, 1905, pastori, Laukaa.

U
Uoti A. J., 1907, lääket. lis., Järvenpää.
Uoti Jalo Aarre, 1901, lääkäri, Kajaani.
Uotila Arnold Johan Aleksi, 1904, lääket. lis., Hartola.
Uotila Pellervo Johannes, 1912. yo., Hki.
Uotinen Yrjö E., 1916, yo.
Uppa Jussi, yo.
Uppa Risto, yo.
Uusitalo Eino, 1913. yo., Hki.
Uusitalo Reino Johannes, 1910, yo., Hki.

V
Vaara Yrjö W., 1904, kanslisti, Nivala.
Vaarno Väinö V., 1909, yo., Lauttakylä.
Vahvaselkä A. E
Vahvaselkä Antti, lehtori.
Vainio Matti, 1911, yo., Äänekoski.
Wakkola Lahja Veli, 1918, maanviljelijä, Kintaus.
Valanne M. Antero, 1906, lehtori, Nurmijärvi.
Valanne Jorma Johannes, 1909, nimismies, Teuva.
Valanne Toivo Ilmari, 1913, yo., Hki.
Valjakka Urho Vilhelm, 1913, lehtori, Haapamäki.
Valkama Kalevi, 1912, hovioik. ausk., Hki.
Valkama Esko Voitto, 1909, toimittaja, Hki.
Valkama Martti Mikael, 1912, yo., Hki.
Valle Aarne Olavi, 1902, lääkäri, Hki.
Valle Otto Ferdinand, 1899, professori, Tikkurila.
Valleala Viljo A., 1913, yo., Hki.
Wallenfus Helmer Albert, 1903, ins., Siilinjärvi.
Vallinkoski Jorma Väinö, 1915, fil. maisteri, Hki, myöh. Helsingin Yliopiston kirjaston johtaja. Vallinkoski Tarmo Väinö, 1911. lääkäri, Hki
Valtamo Mauri Jaakko, 1912. pastori, Taipalsaari.
Valtari Eero Johannes, 1912, johtaja, Lahti.
Waltari Jaakko, 1904, fil. kand., Hki.
Valtari Joel Tapani, 1914, fil. maisteri, Lahti.
Valtari Leo Rafael, 1909, toimitusjohtaja, Lahti.
Valtari Luukas Lauri, 1916, johtaja, Lahti.
Valtari Tapani, 1914, maisteri, Lahti.
Valtasaari Ensio Väinö, 1908, toimittaja, Ristiina.
Valtonen Oiva Kasperi. 1908, fil. kand., Iisalmi.
Valtonen Simo Antero, 1897, rakennusmestari, Jämsänkoski
Vanhala Feliks Arttur, 1890, apteekkari, Oulu.
Vanhatalo Kalle Eemeli, 1913, yo., Hki.
Vapaa S.
Vapaasalo Tauno Sakari, 1911, toimittaja, Hki
Vapalahti Toivo, 1904, pastori, Lohja.
Vapalahti Veikko, 1909, yo., Lapua.
Vappula Niilo Akseli, 1897, fil. maisteri, Tikkurila.
Varesmaa Eero Verner, 1903, fil. kand., Valkeakoski.
Vareenmaa Aarno Väinö A., 1912, yo., Hki.
Varhi Alpo Heikki, 1910. ekonomi, Hki.
Varis Ville P.. 1911. lääkäri, Hki.
Varjala Alpo Juhani Vallfrid, 1917, yo., Hki.
Varma Aarno M., 1913, yo., Hki.
Varo Eino Kultimo Johannes, 1903, mainospäällikkö, Westend.
Varo Risto Mikko, 1913, agronomi, Hki.
Varo Tauno, osastopäällikkö.
Varoma Iisakki Mauno, 1883, maisteri, Hki.
Varoma Mauno Olavi, 1908, kamreeri, Hki.
Varpela Erkki Johannes, 1916, lääkäri, Hki.
Warpio Toivo Kristian, 1879, lehtori, Lappeenranta.
Wartamo Juhani Torsti, 1910, lääkäri, Hyvinkää.
Vartia Heikki Ilmari, 1903, varalääninsihteeri, Hämeenlinna.
Vartiainen Erkki Matti, 1914, yo, Hki.
Vartiainen Jorma, vuoromestari.
Vartiainen Osmo Veikko, 1909, metsänhoitaja, Oulu.
Vartiovaara Klaus, 1916, toimittaja, Hki.
Vartiovaara Tauno Villiam, 1903, lääkäri, Hki.
Vasala Yrjö Olavi, 1911, fil. kand. Tku.
Vasama Jouko Paavo, 1916, yo, Hki.
Vasama Heikki Juhani, 1914, opettaja, Hki.
Vasunta Pentti Uolevi Mikael, 1915, fil. maisteri, Kotka.
Vathen Ilmari August, 1913, prokuristi, Hki.
Vauramo Toivo Johannes, 1908, pastori, Vehmaa.
Wegelius Yrjö, yo, Tuusula.
Veijola Heimo Hemminki, 1905, fil. maisteri, Hki.
Veijola Pentti Ilmari, 1909, dipl. ins., Hki.
Veijola Toivo Olavi, 1909. pastori, Tuusniemi.
Veikkunen Mikko Eljas, 1910. lääkäri, Hki.
Venho Sulo, 1915, Vammala.
Vennala Markus, 1915, yo.
Vennervirta Einar Ludvig,.
Vennola Toivo.
Verkkoja Torsti Rafael.
Vera vainen Antti Sakari, 1908, dipl. ins., Vaasa.
Vesamaa Veikko Kalervo, 1904, kirkkoherra. Längelmäki
Vesihiisi Veli-Mies, 1919, Launatjoki.
Vesikansa Jouko Jalmari, 1915, fil. maisteri, Hki.
Vesiluoma Kustaa Vilhelm, 1909, agronomi, Hki.
Vesiluoma Toivo Jaakko.
Vesisenaho Matti Arvo, 1905, rikosetsivä, Jyväskylä.
Vesterinen Väinö, 1910, pastori, Koria.
Vestman Erkki A., 1915, yo, Hki.
Vesaväinen Antti Sakari, 1908, dipl. ins., Vaasa.
Vettenranta Onni Artturi, 1903, kirkkoherra, Suodenniemi.
Vihavainen Keijo Kalervo, 1914, yo, Hki.
Vihijärvi Erkki Päiviö, 1914, kansakoulunopettaja, Jämsä.
Vihijärvi Toivo Johannes
Vihiä Niilo Kustaa, 1903, opettaja, Lapua.
Vihma Jouko Olavi, 1909, kirkkoherra, Rautio.
Vihma Väinö Geza, 1907, varatuomari, Tku.
Vihro Väinö Johannes, 1904, rautatievirkamies, Pulsa.
Viikari Osmo Oskari, 1918, opettaja. Lauttakylä.
Viimola Mauri Heikki, 1912, yo, Hki.
Vilamo Erkki Olavi, 1916, yo, Hki.
Viljanen Paavo Julius, 1904. kirkkoherra, Oulu.
Viljo Tauno Johannes, 1905. opettaja, Hki.
Vilkuna Aimo Joel.
Vilkuna Paavo V., yo, Hki.
Vilpo Tauno Ilmari, 1905, ins., Tre.
Vilppunen Viljo, poliisilaitoksen sihteeri, Lahti.
Virho Yrjö Olavi, 1914, yo, Hki.
Virkkula Visa, 1910. ins., Hki.
Virkkunen Arto Heikki, 1911. majuri, Hki.
Virkkunen Eino Fredrik, 1910, metsänhoitaja, Kemijärvi.
Virkkunen Matti Samuli, 1908, varatuomari, Hki.
Virkkunen Tapani, 1906, yo
Virnes Martti, 1916, yo, Hki.
Viro Pentti Julius, 1911. maat. metsät. kand., Hki.
Virolainen Urpo Antero, 1912. varatuomari, Mikkeli.
Virrankoski Ahto.
Virta Antti Veikko, 1910, hammaslääkäri, Parkano.
Virta Erkki Johannes, 1904, fil. maisteri, Hki.
Virtala Eino J., metsänhoitaja.
Virtanen Mauno Sakari, 1915, ins., Hki.
Virtanen Paavo Alarik, 1897, agronomi, Hämeenlinna.
Virtanen Paavo Armas, 1908, fil. kand., Hki.
Virtanen Tauno
Virtaniemi Pentti, 1910, pappi, Riistavesi.
Vitikainen Terho Teodor, 1903, yo, Hki.
Volanen Pauli Matti, 1912, lääkäri, Hki.
Vornanen Vihtori.
Voss-Schrader Karl Emil Fredrik, 1880, varatuomari, Hki.
Voutilainen Aarne.
Voutilainen Olavi Kalervo, 1914, pappi, Hki.
Vuorela Olavi Tuomas, 1911, pastori, Tre.
Vuorela Kaarlo Erkki, 1916, pankkivirkamies, Mikkeli.
Vuori Eino Eemeli, 1905, lääkäri, Loimaa.
Vuori Pentti Olavi, 1916, metsänhoitaja, Sodankylä.
Vuorinen Tauno Reino Johannes, 1904, kirkkoherra, Enonkoski.
Vuorinen Veikko K. 1911, yo, Hki.
Vuorio Uolevi, yo, Hki.
Vuorjoki Aarre Ilmari, 1903, lehtori, Alavus.
Vuorjoki Risto Vilho, 1906, fil. maisteri, kajaani.
Vuorjoki Yrjö Johannes, 1899, fil. maisteri, Hki.
Vähäkallio Reino, yo, Hki.
Väisälä Kalle, 1893, professori, Hki.
Väisänen Kauno K., 1910, yo, Riihimäki.
Väisänen Reino, 1912, yo, Hki.
Väliaho Leo Johannes, 1915, yo, Hki.
Väre Matti Aarre Uolevi, 1908, dipl. ins., Hki.
Väätäinen Veikko J. 1917, yo, Hki.
Väänänen Oskari Gabriel, 1890, voimistelunopettaja, Mikkeli.
Väänänen Ilkka Sakari, 1915, lääkäri, Rovaniemi.
Väänänen Kauko Aukusti 1911, ekonomi, Tre.
Väänänen Niilo E., 1916, yo, Hki.
Väätänen Timo Kaarlo, 1912. pastori, Hki.

Y
Ylhäinen August Fr., 1914, yo, Hki.
Ylijoki Yrjö.
Ylijurva Antero, 1914, yo, Hki.
Ylikippari Arvo Johannes,.
Yliluoma Paavo M., 1918, yo, Hki.
Ylinen Tauno Kullervo, yo, Hki.
Yli-Vakkuri Paavo, 1914. yo, Hki.
Yrjö-Koskinen Yrjö Osmo Tapani, 1913, metsänhoitaja, Kuopio.
Yrjölä Olavi, 1915. yo, Hki.
Yrttimaa Pentti Aatto Juhani, 1913, yo, Hki.

Z
Zitting Simo Johan, 1915, yo, Hki.

Ö
Öistämö Veli E., yo.

*********************

 Leikkeet :

Suomalaiset I-maailmansodassa Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 6/2004

 

Suomalainen punaupseerikoulu ja muut sotilasopetuslaitokset

 

Rahjan joukko

 suomiupseeri_venjn.jpgV,I. Lenin hyväksyi 31,7,1918 järjestetyssä neuvottelussa Eino Rahjan esityksen perustaa suomalainen punakomentajakurssi Pietariin. Kurssin komissaariksi nimi­tettiin samalla Rahja itse.

  Tämä oli Puna-armeijan ensimmäinen suomalainen joukko-osasto, jota myös kutsuttiin Rahjan joukoksi, jonka ytimenä oli Helsingin punakaartissa palvelleen Mikko Kokon kokoama noin 50 entisen 15-55 vuotiaan työläisen ryhmä,

 Ensimmäisenä majoituspaikkana oli Lesnoin kaupunginosassa sijaitseva kasar­mi, Heinä-elokuussa 1918 osastoon liittyi noin 500 suomalaista pakolaista, Osasto toimi itse asiassa koulutuskeskuksena, jossa opettajina toimi mm, entisiä keisari­kunnan armeijan suomen kielentaitoissa aliupseereita, Osasto sai vuoden 1918 ai­kana jatkuvasti täydennystä uusista Suomesta saapuneista pakolaisista sekä inkeriläisistä, ja se lähetti myös säännöllisesti koulutettuja yksikköjä Venäjän sisäl­lissodan eri rintamille.

Yleisvenäläinen pääesikunta päätti 14.10,1918 aloittaa "3, neuvostosuomalaiset jalkaväen komentajakurssit",jotka numeroinnistaan huolimatta olivat ensimmäiset laatuaan.

  Marraskuussa 1918 Suomalainen punakomentajien jalkaväki kurssi aloitti varsinaisen toimintansa Pietarissa. Tämän kurssin pohjalta perustettiin sittemmin Suomalainen sotakoulu, johtajana virolaissyntyinen, entinen keisarikunnan armei­jan kapteeni Aleksandr Inno (1886-1938), ja komissaarina Eino Rahja.

  Koulun en­simmäisen kurssin kävivät mm . veljekset Eino, likka ja Vilho Rahja, Kustaa Rovio, Toivo murmanninlegioona.jpgAntikainen ja Kullervo Manner. Tämä kurssi päättyi huhtikuussa 1919, Saman vuoden syyskuussa kouluun tuli oppilaita mm, Omskissa perustetusta suomalaises­ta komppaniasta, jonka rippeitä oli siirtynyt Pietariin

Koulu toimi vuoden 1920 syksyyn asti puhtaasti suomenkielisenä sotilasoppilaitoksena oppikurssien pituuden vaihdellessa 6-12 kuukauteen, Marraskuussa 1920 koulun nimeksi tuli 1. jalkaväki koulu. Kolmivuotisessa koulussa oli jalkaväki-, tykis­tö- ja sapööri- (eli pioneeri-) osastot.

Kesällä 1920 järjestettiin jatkokurssi, joka päättyi joulukuussa 1921. Jatkokurssille otettiin keväällä 1919 perustutkinnon suo­rittaneita jo rintamilla komppanianpäällikköinä toimineita punakomentajia.

Keväällä 1923 koulu muuttui Kansainväliseksi sotakouluksi, jonka toiminta lak­kautettiin vuonna 1926 suom_venjn_upseerina.jpg        T Antikaisen syksyllä 1927 julkaiseman artikkelin mukaan suomenkielinen sotilasopetus oli silloin keskitetty Pietariin jalkaväen kouluun.

 Vuosina 1918-19 SKP:n sotilas järjestö perusti myös useita lääkintä- ja viesti-kursseja. Sotilasjärjestön aloitteesta perustettiin myös Nizhnij Novgorodin Ilma­sotakoulussa suomalainen osasto, jossa opiskeli toistakymmentä suomalaista lento-oppilasta

 

Petsamo 1920

 Huhtikuun lopussa 1918 suomalainen Petsamon retkikunta hyökkäsi Petsamoon, jossa se "murhasi paikallista väestöä ja levitti kauhua paikkakunnalle". Osasto tuli kuitenkin lyödyksi ja vetäytyi "suuren mieshukan jälkeen" Norjan puolelle.

 Keväällä 1920 suomalainen osasto ("Petsamon retkikunta 1920 palasi Petsa­moon miehittäen huomattavan osan alueesta, mm. Virtoniemen ja Luirojoen lat­vat.

Murmanskissa muodostettu punainen suomalainen 125 miehen vahvuinen suksikomppania sai tehtäväkseen yhdessä pienemmän venäläisen suksikomppanian ja jalkaväkipataljoonan kanssa karkottaa valkoiset suomalaiset Petsamosta. Suksi komppaniat etenivät tunturien yli Petsamon luoteis- ja lounaispuolelle ja miinavene vei pataljoonan Jäämeren kautta Petsamoon jolloin valkoiset vetäytyivät il­man taistelua,

 Salmijärven tasalla valkoiset järjestäytyivät puolustukseen, vahvuutena 300 miestä ja 13 konekivääriä, mutta monivaiheinen taistelu päättyi heidän tappioonsa, ja valkoiset vetäytyivät takaisin Suomeen.

 "lahtarit tulivat perin pohjaisesti lyötyä ja karkotettua Petsamon alueelta, Uskal­sivat tulla toistamiseen sinne vasta sitten kun Neuvosto-Venäjä Tarton rauhassa sen sovinnolla luovutti Suomelle,"

 Uhtua kesällä 1920

Vienan Rukajäarvella tilanne oli ollut koko syksyn 1918 ja talven 1918-19 hyvin kireä. Suomesta kävi valkoisten asiamiehiä kannustamassa väestöä pyrkimään eroon Venäjästä ja liittymään Suomeen. Samalla olivat myös bolshevikkiagitaattorit liik­keellä,

 Kesän 1918 kovien hallaöiden johdosta oli selvä nälän uhka edessä, jolloin perustettiin ns. köyhien vallankumouskomitea, joka rupesi pakko-ottamaan väestöltä kaiken liikaviljan.

 "'Syrjäseudun väestö oli pakotettu elättämään itseään kauralla, kalalla ja männyn kuorella, eikä se voinut käydä työssä, Ilmaantui tauteja, kuoli yli 80 henkeä (...)"Syyskuussa 1918 murhattiin eräs vallankumouskomitean jäsen hänen ollessaan vartiomassa takavarikoitua viljaa.

Suomesta saapunut valkoisten asiamies Mauranen vangittiin Rukajärvellä ja ammuttiin, minkä jälkeen valkoiset suomalaiset muodostivat ns, "kuoleman jääkärien" osaston, joka teki hyökkäyksen Ruka järvelle etsien Maurosen ampumiseen syyllisiä, niitä kuitenkaan löytämättä.

 2.1.1919 liittoutuneiden interventio joukot olivat vallanneet Rukajärven, jolloin ainakin yksi punainen vartiomies sai surmansa. Neljän päivän kuluttua punaiset valtasivat Rukajärven takaisin, mutta kylän omistaja vaihtui taas 9.l .1919,Liit­toutuneiden valmistautuessa lähtemään Pohjois-Venäjältä syksyllä 1919 Ruka järvellä oli jonkin aikaa vielä suhteellisen rauhallista.

Suomalaisia vapaaehtoisjoukkoja oli vuonna 1920 vielä Vienassa, Uhtua keskus­paikkana, missä sijaitsi ns. Karjalan väliaikainen hallitus. Suomeen saatiin tietoja keväällä 1920 neuvostoagitaattoreiden ja -joukkojen saapuessa Vienan Karjalaan, mm. Oulankaan, Kiestinkiin, Rukajärvelle ja Tunkueeseen.

 Puna-armeijan 6. suo­malainen rykmentti oli saanut tehtäväksi puhdistaa viholliset Vienasta ja se siirtyi näin ollen rajavartiotehtävistä aktiiviseen toimintaan.

Rykmentti aloitti 30.3.1920 marssin rajalta Petroskoihin ja siirtyi edelleen Sorokan kautta Vienan Kemiin sekä 25,4.1920 Usmanaan,

Konekiväärijoukkueella sekä sapööri- (pioneeri-) ja yhteys- (viesti-) osastoilla vahvistettu 4, komppania aloitti 30,4.1920 raskaan etenemisensä veneillä ja kahlaten jäisessä Kemijoessa kohti Uhtuaa,

2, komppania seurasi perässä 10. toukokuuta. Uhtua miehitettiin ilman vastustusta 18,5,1920 valkoisten vetäytyessä Usmaanan,

 Muonavarastot olivat päässeet loppumaan ennen kuin uutta muonaa saatiin Uhtualle vasta 29.5,1920.

 Toukokuussa punarykmentti sai vahvistusta Murmanskista saapuneesta., Petsa­mon taisteluihin osallistuneesta suomalaisesta osastosta, josta muodostettiin ryk­mentin 9. komppania.

Kesäkuussa rykmentti aloitti etenemisen kohti Suomen ra­jaa. Taisteluja käytiin mm . 27.6.1920 Jyvälahdessa sekä 13,7.1920 Hirvensalmessa. Kummassakin em, taistelussa rykmentti menetti useita miehiä kaatuneina ja haavoittuneina,

 Hirvensalmessa 13.7.1920 kaatui mm, rykmentin apulaiskomissaari Lauri Mattson.

Rykmentti miehitti mm . Kemijoen varret, Vuokkiniemen, Vuonnisen ja Pistojärven. Vienassa paikallinen väestö nousi myös vastarintaan valkoisten se­lustassa,

'

' Sivun alkuun